Verohallinto löysi viime vuonna ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä yli miljardin euron edestä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2024. Perusteettomien matkakulukorvausten maksaminen on yleistä: 90 prosentissa valvotuista yrityksistä löytyi tarkoituksenhakuista väärinkäyttöä.

Ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen Verohallinnosta sanoo, että valvonnan tulokseen sisältyy sekä ilmoittamattomia tuloja että perusteetta vaadittuja vähennyksiä.

– Ilmoittamattomien tulojen lisäksi olemme valvonnassa löytäneet tapauksia, joissa esimerkiksi arvonlisäveron palautusta on vaadittu perusteettomasti tai osinkojen lähdeverotusta on pyritty kiertämään erilaisin järjestelyin. Arvonlisäverotuksen virheitä paljastui veroilmoitusten valvonnassa 95 miljoonan euron edestä, ja osinkojen lähdeveron kiertämistä koskevat tulokset olivat samaa suuruusluokkaa, Savolainen kertoo tiedotteessa.

– Arvonlisäverotuksen virheet johtuivat esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset olivat käyttäneet väärää verokantaa tai ilmoittaneet arvonlisäverottomaksi myyntiä, josta olisi pitänyt ilmoittaa ja maksaa arvonlisävero. Lisäksi osa yrityksistä ilmoittaa jatkuvasti liian suuria tai väärin perustein tehtyjä arvonlisäverovähennysvaatimuksia.

Yritysten perusteettomasti maksamia verottomia matkakustannusten korvauksia ja päivärahoja löydettiin valvonnassa 1,5 miljoonan euron edestä. Ilmiön vakavuutta kuvaa se, että vaikka Verohallinto ei pysty puuttumaan kaikkiin tapauksiin, yli 90 prosentissa tutkituista yrityksistä löytyy väärinkäytös.

– Verottomia kilometrikorvauksia maksettiin jopa sellaisista matkoista, joita ei ole koskaan tehtykään, Savolainen kuvailee.

Verottomien matkakustannuskorvausten maksaminen matkoista, joita ei ole tapahtunut, on tarkoituksenhakuista ja jatkuva väärinkäytösilmiö erityisesti osakeyhtiöissä, Savolainen sanoo.

– Yhtiö maksaa osakkaalle tekaistuja matkakulukorvauksia palkan sijaan, jolloin vältytään palkan sivukuluilta ja verojen maksamiselta. Yrittäjällä on palkansaajaa parempi mahdollisuus maksaa suorituksia perusteettomasti omasta yhtiöstään.

Perusteettomien matkoihin liittyvien vähennysten vaatiminen on kuitenkin tuttu ilmiö myös yksityishenkilöiden verotuksessa: kaikista perusteettomista matkakustannusten korvauksista henkilöasiakkaiden kodin ja työpaikan välisiä matkakuluvähennyksiä oli noin 3,6 miljoonan euron edestä.

Verohallinto teki viime vuonna yksityishenkilöiden verotettaviin tuloihin lisäyksiä 75,4 miljoonan euron edestä. Eniten ilmoituspuutteita oli kryptotuloissa, joihin Verohallinto teki valvonnan perusteella 34 miljoonan euron lisäyksen. Se tarkoittaa 11 miljoonaa euroa enemmän maksettavaa veroa.

– Ilmoittamattomia kryptovaroja löytyi valvonnassa yli kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin syy kasvuun on se, että saamme niistä entistä kattavammin vertailutietoja, Sanna Savolainen kertoo.

– Jatkossa tietoja saadaan vielä nykyistäkin paremmin, kun suomalaiset kryptovarapalveluiden tarjoajat alkavat ilmoittaa meille tietoja kryptovarojen ostoista, myynneistä ja siirroista tammikuussa 2027.

Myös sometulojen ilmoittamisessa oli viime vuonna edelleen puutteita. Sometuloihin Verohallinto teki yli neljän miljoonan euron lisäyksen, mikä tarkoittaa noin 1,3 miljoonaa euroa lisää maksettavaa veroa. Kyse on keskimäärin useamman kymmenen tuhannen henkilön ilmoittamatta jättämistä tuloista.

Valtaosa laiminlyönneistä paljastui verotarkastuksissa. Verotarkastuksissa löytyneiden virheiden ja väärinkäytösten osuus koko valvonnan tuloksesta oli lähes puolet, noin 440 miljoonaa euroa. Savolaisen mukaan tulosta kasvattivat sekä parantunut kohdevalinta että muutamat poikkeuksellisen suuret yksittäistapaukset.

– Kohdennamme verotarkastukset oman riskianalyysimme perusteella niihin, joilla on suurin todennäköisyys toimia väärin. Näin emme rasita oikein toimivia turhaan, ja kohdennamme toimet oikeudenmukaisesti, Savolainen sanoo.

Verotarkastusten ja valvonnan lisäksi Verohallinto pyrkii ehkäisemään virheitä ja laiminlyöntejä etukäteen. Viime vuonna esimerkiksi lähes seitsemän tuhatta aloittavaa yrittäjää sai Verohallinnosta henkilökohtaisen puhelun, jossa neuvottiin verovelvollisuuksissa. Ohjaussoittojen lisäksi Verohallinto lähettää ohjausviestejä, joissa muistutetaan Veroilmoittamisen määräpäivistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)