Harvassa ovat historiallisemmat kadut kuin Rothoviuksenkatu. Turun tuomiokirkon ja Akatemiatalon välissä kulkeva katu on aivan suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin syntysijojen ytimessä.

Hyvin osuvasti on myös itse katu nimetty Isaacus Rothoviuksen mukaan. Vaikuttihan Rothovius keskeisesti juuri uskonnon ja sivistyksen kautta aikanaan suomalaisten ja turkulaisten elämään.

1572 syntynyt ja 1652 kuollut Rothovius toimi pitkän elämänsä aikana Turun piispana 25 vuoden ajan, vuodesta 1627 aina kuolemaansa saakka. Rothovius oli myös Turun Akatemian ensimmäinen sijaiskansleri. Rothoviuksen uskotaan myös olleen tärkein yksittäinen tekijä akatemian perustamisen taustalla, vaikka Pietari Brahesta tulikin akatemian kansleri.

Rothoviuksen piispakaudella kirkollinen elämä koki suurta uudistamista. Rothoviuksen aikana muun muassa hallintoa tehostettiin itsenäistämällä kappeliseurakuntia itsenäisiksi kirkkoherran johtamiksi seurakunniksi.

Vaikka Rothoviuksen nimi jäi vahvasti historiaan, eivät turkulaiset häntä avosylin ottaneet vastaan, kun Rothovius Nyköpingin kirkkoherrana toiminut Rothovius Turkuun tuli. Rothovius oli erittäin ankaran kirkkoherran maineessa ja hänen tehtävänään oli korjata rappiolle joutunut Suomi.

Tuore piispa ryhtyi töihin nopeasti. Ensitöikseen Rothovius korjautti tuomiokirkon katon, hankki penkit kirkkoon ja teetätti uudet kellot.

Rothovius on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Ilkka Lappi