Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa liiketoimintaa.

Sähköautoille ei ole vielä yhtä laajaa korjauspalvelutarjontaa kuin polttomoottoriautoille. Sähköautojen akkujen odotetaan kestävän noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen akku ei enää vastaa kunnolla sähköauton tarpeisiin.

Tammikuussa alkaneessa Turun AMK:n hankkeessa halutaan löytää teknisiä ratkaisuja sähköautojen akkujen korjattavuudelle, jotta akut saataisiin entistä tehokkaampaan käyttöön. Samalla tavoitteena on saada syntymään sähköauton akkuja korjaavia alan yrityksiä Suomeen ja selvittää tällaisen liiketoiminnan kannattavuutta.

− Uuden akun varauskyky on aluksi sata prosenttia. Kun akku ikääntyy ja varauskyky laskee alle 70 prosentin, sen jälkeen koetaan, ettei se enää palvele henkilöautokäytössä riittävästi, kertoo Valmistustekniikka-tutkimusryhmän vetäjä Heikki Saariluoma Turun AMK:sta tiedotteessa.

Hän arvioi, että sähköautojen vikaantuneiden litium-ioni-akkujen käyttöaikaa voitaisiin kuitenkin parhaimmillaan kasvattaa useilla vuosilla, jos akkumoduulit olisivat helpommin ja edullisemmin vaihdettavissa.

− Autossa voi olla noin 10–20 akkumoduulia, joista yksi saattaa vikaantua ja kuormittaa muita moduuleja. Koko akusto voidaan hylätä, vaikka vain yksi moduuli olisi huono. Jos pystymme hyödyntämään diagnostiikkaa, jonka avulla vaihtaa vioittunut moduuli ajoissa, voi akustolle tulla jopa viisi vuotta toiminta-aikaa lisää, Saariluoma kuvailee.

Sähköautojen akuissa voidaankin hukata paljon käyttöarvoa, vaikka pienellä korjauksella sille olisi saatu lisää käyttöaikaa. Tänä päivänä hylätyt akut menevät murskattavaksi ja niistä erotellaan talteen arvokkaimmat metallit, kun litium, koboltti ja nikkeli.

− Kestävyyssiirtymässä ja kiertotaloudessa keskeinen tavoite on pitää tuotteet mahdollisimman pitkään käytössä. Tämän onnistumiseksi tarvitaan tätä tukevia korjaus- ja huoltopalveluita. Samalla, kun parannamme ekologista kestävyyttä, tämä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Voimme parantaa kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja luoda uusia vientimahdollisuuksia kehittämällä uusiokäyttöä tukevia teknisiä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Taloudellisesti kannattavat ja ekologisesti kestävät ratkaisut ovat avainasemassa kestävyyssiirtymässä, sanoo Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän johtava asiantuntija Nani Pajunen Turun AMK:sta.

Hankkeessa pureudutaan myös siihen, kuinka suunnitella sähköautot siten, että akut olisivat paremmin vaihdettavissa.

− Pyrkimyksenämme on ymmärtää akkujen rakenteita entistä paremmin ja saada ideoita, miten ne olisivat entistä paremmin uudelleenkäytettävissä ja turvallisemmin purettavissa, Saariluoma kertoo.

Uudelleenkäytön mahdollistaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Se vaatii teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan arvioida akun kunto, turvallisuus ja jäljellä oleva käyttöikä.

− Muutokseen tarvitaan koko arvoketju ja muutoksen toteuttamiseen tarvitaan teknologisen kehittämisen ja uusien palvelumallien lisäksi kiertotalouden liiketoimintamalleja. Tavoitteena on tehdä uudelleenkäyttö taloudellisesti kannattavaksi kaikille osapuolille, Pajunen sanoo.

Turun AMK:n koordinoima hanke kulkee nimellä Litium-ioni-akkujen uusiokäyttö ja kiertotalouden ekosysteemi − kohti kestävää akkuteollisuutta, ja sitä rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 447 000 eurolla.

Kolmevuotisen hankkeen taustalla on EU:n uusi akkuasetus, joka pyrkii materiaali- ja kierrätystehokkuuteen. Hankkeessa ovat mukana Turun AMK:sta Valmistustekniikka- ja Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmät.

Hankkeessa luodaan yhteistyöverkosto korjaajien, valmistajien, vakuutuslaitosten ja uusiokäyttäjien kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)