Henkilöautoja ensirekisteröitiin maaliskuun aikana 6 790 eli 9,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Tammi–maaliskuussa henkilöautoja ensirekisteröitiin 17 200, mikä on 3,0 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin maaliskuussa 856, eli 14,1 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Tammi–maaliskuussa pakettiautoja ensirekisteröitiin 2 293, mikä on 15,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2025.

Kuorma-autoja ensirekisteröitiin tammi–maaliskuussa 785 eli 3,7 prosenttia enemmän kuin vastavana ajankohtana vuonna 2025. Linja-autoja ensirekisteröitiin alkuvuonna tammi–maaliskuussa 55, eli 5,2 prosenttia vähemmän kuin tammi–maaliskuussa 2025.

Käytettyjen henkilöautojen kokonaismarkkinassa kauppamäärä laski tammi–maaliskuussa 0,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Autoliikkeiden kautta myytyjen käytettyjen henkilöautojen määrä sen sijaan kasvoi 1,1 prosenttia tammi–maaliskuussa. Alkuvuonna etenkin käytettyjen täyssähköautojen kauppa on käynyt vilkkaana.

Täyssähköisten autojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä tammi-maaliskuussa oli 46,9 prosenttia ja ladattavien hybridien 14,4 prosenttia. Ladattavien autojen osuus, yhteensä 61,3 prosenttia on suhteellisen korkea. Edellisvuoden vastaavana aikana ladattavien autojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli 55,4 prosenttia.

– Lähi-idän kriisin käynnistämän polttoainehintojen nousun ennakoidaan heijastuvan myös autokauppaan. Mikäli kriisi jatkuu ja fossiilisten polttoaineiden hinnat pysyvät korkealla, voidaan nähdä samantyyppinen nousu uusien sähköautojen kysynnässä kuin oli 2022 Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Käytettyjen autojen myynnissä sähköautojen kysynnän nousu näkyy jo. Autoliikkeiden kautta kulkeneiden käytettyjen täyssähköisten henkilöautojen määrä kasvoi alkuvuonna 43 prosenttia verrattuna edellisvuoden tammi-maaliskuuhun. Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat sähköautojen edulliset käyttökustannukset. Yhteiskunnan kannalta vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen vähentää riippuvuutta tuontienergian riskeistä ja osaltaan vahvistaa myös Suomen omavaraisuutta, muistuttaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala tiedotteessa.

Viime viikolla julkaistussa liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamista koskevassa virkamiesraportissa liikenteen kustannuksiksi lasketaan yhteiskuntataloudellisia haittakustannuksia kuten tie- ja raideliikenteen melua, tieliikenteen onnettomuuksia, hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä ruuhkia yhteensä hieman yli kolmen miljardin edestä.

Raportti ei tarkastele liikenteen kustannushyötyjä samalla tasolla ja laajuudella kuin sen haittoja.

– Autot lisäävät ihmisten mahdollisuutta ottaa vastaan töitä laajemmalta alueelta ja säästävät matka-aikaa niin työ- kuin vapaa-ajallakin. Tiedetään, että autoilijan ostoskassi on painavampi ja arvokkaampi kuin jalan tai julkisilla liikkuvan kuluttajan. Myös teollisuudelle ja kaupalle kumipyörät ovat välttämättömät: maito ja leipä eivät tule kaupan hyllyille rautapyörin tai polkemalla. Auton merkitystä ikääntyvän väestömme liikkumismahdollisuuksien takaajana tai hoivan perille saamisessa ei sovi myöskään vähätellä. Toivomme jatkossa virkamiestyöryhmän kustannuslaskelmiin tasapainoisempaa otetta, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)