– Minun elämässäni on oikeastaan kaksi aika pientä maantieteellistä ympyrää, joiden väliä elämäni kulkee. Toinen on kilometrin säteellä Raision keskustasta, jossa olen asunut 50 vuotta elämästäni. Toinen on Turussa Aurajokirannan ja Urheilupuiston maisemissa, naurahtaa PN Turku Oy:n toimitusjohtaja Jari Salonen.

Turun ympäristössä iso osa Salosen työuraa on kiinnittynyt Urheilupuiston ja Paavo Nurmen stadionin ympäristöön, mutta henkisesti Aurajokiranta on hänelle ehkä vielä tärkeämpi.

– Olen raisiolainen, mutta ennen kaikkea koen koko Turun seudun omakseni. Aurajokiranta Turun sykkivänä suonena on ehdottomasti tärkeä osa sielunmaisemaani. Varsinkin nyt, kun Fuuga on valmistumassa, Aurajoki on minulle kehittyvän kasvupotentiaalin symboli, Salonen sanoo.

Salonen on sitä ikäpolvea, joka on elänyt myös ajan, jolloin Aurajokiranta ei ollut samanlainen koko kaupungin olohuone kuin tänä päivänä. Salosen ensimmäiset vahvemmat muistikuvat Aurajokeen liittyen osuvat kuitenkin aikaan, jolloin jokiranta alkoi 1990-luvulla nousta nykyiseen kukoistukseensa.

– Työurani, Turku-kytkennät ja Paavo Nurmi -brändin nousu ajoittuvat aika vahvasti samoihin aikoihin. Muistan, kun Aurajoki ja sen rannat syttyivät tavallaan eloon vuoden 1996 Tall Ship Racesiin valmistautuessa.

Seuraava vuosi oli Turun yleisurheilulle iso vuosi. Paavo Nurmi Games aloitti matkansa kohti nykyistä statustaan ja lisäksi Salonen oli mukana järjestämässä ensimmäisiä alle 23-vuotiaiden EM-kisoja, jotka pidettiin Turussa.

– Paavo Nurmi Gamesin historiassa iso siemen kylvettiin silloin 1997. Nurmen syntymästä tuli sata vuotta ja silloin järjestettiin isot juhlakisat. Teimme maailmanluokan kisat, stadion nimettiin Nurmen mukaan ja kisoja tuli katsomaan 13 000 katsojaa. Se oli iso vuosi, mikä avasi ainakin omat silmäni, että Paavo Nurmi on itse asiassa isompi juttu kuin ehkä itsekään ymmärsimme. Silloin tuli sellainen olo, että tässä voisi olla eväitä johonkin, Salonen muistelee.

Arjessaan Salonen viettää aikaa jokirannassa säännöllisen epäsäännöllisesti.

– Kun vaimoni kanssa tulemme Turkuun käymään, aika helposti tie vie Aurajoen rannalle. Tulemme syömään jonnekin tai pistäydymme terassilla, hän kuvailee.

Salonen muistuttaa, että nykyinen Turun ja Aurajoen vahva symbioosi on Suomen oloissa ainutlaatuista ja Euroopankin mittakaavassa harvinaista.

– Joki vetää ihmisiä puoleensa. Ei samanlaista ole monessa paikassa. Toivon, että tulisi vielä se seuraava taso, jossa ihmiset vielä enemmän hyödyntäisivät jokirantaa ympärivuotisesti. Se toki edellyttäisi sitä, että turkulaisista tulisi vielä pari napsua eurooppalaisempia. Käytäisiin vielä enemmän syömässä ulkona ja perheen kanssa kaupungilla.