TurkulaiselleSonja Roosille oma nimi on ollut mieleinen.

– Minä tykkään nimestäni. Ei ole koskaan ollut sellaista oloa, että pitäisi olla jonkin muun niminen. Kaimoja ei ole liikaa ollut, mikä on myös ollut mukavaa, Roos naurahtaa.

Hän ei tarkalleen tiedä, miksi vanhemmat Sonja-nimeen päätyivät.

– Sen tiedän, että isäni päätti esikoisen nimen ja äidille jäi meidän muiden nimeäminen. Minulla on yksi isosisko ja yksi pikkuveli. Kaikkien meidän nimemme alkavat S-kirjaimella, että jonkinlaista samankaltaisuutta niihin haettiin.

Sonja on eri puolilla maailmaa laajasti käytetty nimi. Alkujaan Sonja on Venäjällä käytössä ollut lempinimi kreikankielisestä Sofiasta. Sieltä se on levinnyt käyttöön muuallekin. Sonjaa käytetään muun muassa Pohjoismaissa ja Saksassa.

Suomessa Sonja on yllättävänkin vähän käytössä ollut nimi. Suomenkieliseen almanakkaan Sonja otettiin 1964. Ruotsinkielisessä almanakassa Sonja oli käytössä jo aiemmin. Nimipäivästä huolimatta Sonja-nimi alkoi yleistyä vasta 1970-luvun loppua kohden. Valtaosa Sonjista on syntynyt 1980- tai 1990-luvulla.

Yleisimmillään Sonja oli 1994, jolloin sen kutsumanimekseen sai noin 300 lasta. Roosin syntymä ajoittuu hieman aikaisempaan aikaan. Hän syntyi 1986, jolloin Sonja annettiin kutsumanimeksi reilulle 150 lapselle. Roosin elämässä kaimat ovat kuitenkin olleet suhteellisen harvinaisia.

– Lukiossa oli samaan aikaan yksi toinen Sonja ja muuten kaimoja ei hirveästi ole ollut. Ehkä sen takia myös nimestäni ei ole väännetty lempinimiä, eikä lyhennelmiä. Se on myös ollut mukavaa. En ole mitenkään erityisemmin kaivannut lempinimeä.

Nimipäiväänsä hän suhtautuu melko tyypillisen suomalaiseen tapaan.

– Lapsena sitä juhlittiin samantapaisesti kuin syntymäpäivää, mutta pienimuotoisemmin. Meillä oli kakku ja sukulaisia saattoi käydä. Aikuisiällä nimipäivän viettäminen on jäänyt vähemmälle.

Sonja nimipäivä on 15. toukokuuta.

Ilkka Lappi