Kesäkuussa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa selvisi, että Turun keskiaikaisilla piispoilla on ollut kivikartano Koroisissa. Tällaisia kivitalon jäänteitä ei Turun keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella ole tutkijan mukaan juurikaan tottunut näkemään.

Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Svenska folkskolans vänner (SFV) rf järjestivät kesäkuun alussa keskiajan arkeologisen kaivauskurssin Koroisten tilalla.

Kaivauksissa tutkittiin Koroisten tilan alueelta 1970-luvun tutkimuksissa löytynyttä mahdolliseksi kivitaloksi tulkittua rauniota sekä etsittiin merkkejä rautakautisesta toiminnasta.

Tilan pihapiirin ja jokirannan väliseen puutarhaan sijoittuneissa tutkimuksissa löydettiin kookkaan kivitalon, mahdollisesti tiilirakennuksen raunio lattiatasoineen ja väliseinineen.

Rakennuksen koko laajuus jäi vielä selvittämättä, mutta se on ollut vähintään noin 10 metriä leveä ja useampi kerroksinen laaja kokonaisuus.

– Tällaisia kivitalon jäänteitä ei Turun keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolella ole juurikaan tottunut näkemään, sanoo arkeologian yliopistonlehtori Janne Harjula tiedotteessa.

Tutkimuksia jatketaan vuosina 2027 ja 2028 järjestettävillä keskiajan arkeologian kenttätyökursseilla, jolloin tavoitteena on selvittää kivirakennuksen koko laajuus sekä tarkentaa sen ajoitusta ja käyttöä.

Rakennusta on todennäköisesti lämmitetty kaakeliuunilla, mikä on merkki varakkaasta omistajasta. Suuren koon lisäksi arvorakennukseen viittaavat myös kalkkikivestä ja muototiilistä tehdyt koristeelliset yksityiskohdat.

Hienostuneista ja varakkaista asukkaista kertoo myös 1300-luvun jälkipuolelle tai 1400-luvun alkuun ajoittuva böömiläisen lasiastian, nauharuodepikarin sirpale.

Tutkimusten perusteella näyttää alustavasti siltä, että kyseessä on reformaation jälkeen hylätty piispan kivikartano, jonka raunioita käytettiin romanttisena huvimajana vielä 1600-luvun puolivälissä.

Sittemmin kadonnutta ja unohtunutta piispankartanoa ovat keskiajalla käyttäneet ainakin 1400-luvun lopun piispat Konrad Bitz ja Maunu Särkilahti.

Rakennus vaikuttaa kärsineen Turussa yleisestä ongelmasta: savisen maaperän aiheuttamasta painumisesta.

– Löytöjen perusteella rakennus on ollut käytössä 1400-luvulta 1600-luvun alkupuoliskolle. Rakennuksessa oli merkkejä tulipalosta, mutta käytöstä pois jäännin syy lienee maaperän aiheuttama vajoaminen, kertoo arkeologian professori Georg Haggrén.

Koroisten tilan väentuvan länsipäätyyn tehdystä koeojasta saatiin viitteitä kivirakennuksen purkamisesta. Lisäksi löydettiin aikaisemmin tuntemattoman puurakennuksen, mahdollisesti 1700-luvulle ajoittuvan talousrakennuksen perustus.

Nyt tutkituilta alueilta ei löytynyt merkkejä rautakautisesta asutuksesta tai muusta toiminnasta.

Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus perustettiin Turun Koroistenniemelle. Siellä sijaitsi 1200-luvulla piispankirkko ja residenssi. 1300-luvun alussa piispanistuin siirrettiin vasta perustettuun Turun kaupunkiin.

Niemenkärjen kirkollinen keskus autioitui viimeistään 1400-luvun alussa, mutta sen ulkopuolella oli vielä 1500-luvulla piispantila ja kirkolle kuulunut vuokraviljelmä. Koroisten tila säilyi kirkon omistuksessa 1980-luvulla saakka, jolloin se siirtyi Turun kaupungin omistukseen.

Nykyisin tilan rakennuksissa toimii aluetta elävöittävä Elävän kulttuurin Koroinen ry.

– Aikaisemmassa tutkimuksessa on luotu synteesi niemenkärjen kirkollisesta keskuksesta. Nyt oli aika pureutua piispankartanoon ja Koroisten tutkimuksissa ammottavaan aukkoon, kertoo Haggrén

Vuonna 2018 julkaistuun teokseen Koroinen – Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus on koottu 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kaivausten aineistot ja muun niemenkärkeä koskeva tutkimustieto. Teos oli osa tutkimushanketta Keskiajan sarastaessa – Turun Koroisten 1200-luvun piispanistuin ja kristillinen kulttuuri Suomessa. Koroisten tila rajattiin tuolloin tutkimusten ulkopuolelle.

Nyt saadut tutkimustulokset ylittivät odotukset kaikin tavoin, iloitsee kaivauksia johtanut FT Tanja Ratilainen.

– Tutkimusryhmän ohella kaivauksille osallistui parikymmentä arkeologian harrastajaa. Kurssilaiset olivat todella innostuneita ja ahkeria kaivajia, heidän kanssaan saatiin lyhyessä ajassa paljon aikaan. Iso kiitos kuuluu myös muutamalle ammattilaiselle, jotka uhrasivat vapaa-aikaansa kaivausten eteen.

Kaivausalueet on täytetty ja ennallistettu tutkimusten jälkeen.

Tutkimushanke järjestää Koroisten alueella kolme opastettua kierrosta syksyllä 2026 osana Sydämen sivistystä 750 vuotta -juhlavuoden ohjelmaa. Opastusten tarkemmista ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)