Suomessa oli kesäkuun lopussa 387 300 henkilöä, joilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä, kertoo Asiakastieto tiedotteessa Maaliskuun lopussa maksuhäiriöisiä henkilöitä oli 385 000.

Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä kasvoi edelleen vuoden aikana, mutta kasvu näyttää hidastuneen 23 prosenttia vuoden ensimmäiseen kolmeen kuukauteen verrattuna. Viime vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana maksuhäiriöisten määrä kasvoi 8 000 henkilöllä. Kasvu on hidastunut viime vuoteen verrattuna lähes 34 prosenttia.

Samaan aikaan uusien yksittäisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on laskenut viime vuoden kesäkuun loppuun verrattuna noin kymmenen prosenttia.

Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän sai huhti–kesäkuun aikana noin 17 600 henkilöä, mikä on noin tuhat henkeä vähemmän kuin tammi–maaliskuun aikana.

Pitkäkestoiset velkaongelmat näyttävät kuitenkin samaan aikaan yleistyneen, sillä pitkäkestoisessa ulosotossa olevien kuluttajien määrä kasvoi viime vuodesta lähes 25 prosenttia.

Suomalaisten taloustilanteesta heijastuu tällä hetkellä kaksi samanaikaista, erisuuntaista ilmiötä. Tuoreimmat tilastot osoittavat, että uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kääntynyt laskuun, ja myös maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärän kasvu on hidastunut merkittävästi. Samaan aikaan vakavimmat, pitkäkestoiset velkaongelmat kuitenkin syvenevät ja koskettavat yhä useampaa.

Kesäkuun lopussa Suomessa oli 387 300 henkilöä, joilla oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Vaikka luku on edelleen lähellä historiallisia huippuvuosia, alkuvuoden kehityksessä on nähtävissä selkeitä merkkejä suunnanmuutoksesta. Huhti–kesäkuun aikana maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvoi 2 300 hengellä, mikä on lähes neljänneksen (23 %) vähemmän kuin tammi–maaliskuussa, ja lähes 34 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2025 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.

Yksittäisiä maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana hieman vajaa 907 500. Tämä on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja alhaisin lukema sitten vuoden 2022.

– Maksuhäiriömerkintöjen määrän lasku on varovaisen myönteinen signaali siitä, että kuluttajien kovin taloudellinen paine saattaa olla hieman helpottamassa. Ratkaisuja ylivelkaantumiseen pitää kuitenkin etsiä jatkossakin väsymättömästi, sillä maksuvaikeuksista kärsivien ihmisten kokonaismäärä ei vielä ole kääntynyt laskuun, ja arjen taloushaasteet koskettavat edelleen liian montaa suomalaista, taustoittaa Asiakastiedon maajohtaja Arto Paukku.

Myönteisen vireen varjona tilastoissa näkyy huolestuttava ilmiö: pitkäkestoisessa ulosotossa olevien kuluttajien määrä on noussut vuodessa lähes 25 prosenttia. Kesäkuun lopussa pitkäkestoisen ulosoton piirissä oli jo 20 600 ihmistä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 16 500.

Pitkäkestoinen ulosotto tarkoittaa tilannetta, jossa palkan tai eläkkeen ulosmittaus on jatkunut vähintään 18 kuukautta viimeisen kahden vuoden aikana.

– Tämä kehitys on suora signaali siitä, että jo syntyneet velkaongelmat sitkistyvät ja syvenevät. Meidän on yhteiskuntana kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, miten talousvaikeuksissa kamppailevia kuluttajia voidaan tukea ja auttaa huomattavasti nykyistä aikaisemmassa vaiheessa – ennen kuin tilanne kriisiytyy näin syväksi, Paukku painottaa.

Yksittäisten rekisteröityjen maksuhäiriöiden määrän lasku näkyy muissa maksuhäiriötyypeissä. Käräjäoikeuksien antamat yksipuoliset velkomustuomiot vähentyivät noin 20 prosenttia. Yksipuoliseen velkomustuomioon liittyvä maksuhäiriömerkintä syntyy, kun käräjäoikeus määrää maksamattoman velan maksettavaksi. Tuomiota kutsutaan yksipuoliseksi, koska velallinen ei ole vastannut käräjäoikeuden haasteeseen määräajassa, jolloin asia voidaan ratkaista velkojan vaatimuksen perusteella.

Myös tililuottojen, kuten luottokorttilaskujen, maksamattomuudesta liittyvät merkinnät ovat vähentyneet yli 40 prosenttia. Vaikka ulosoton varattomuusmerkinnät laskivat noin 14,5 prosenttia (446 000:een), ne ovat edelleen selkeästi yleisin syy uusille maksuhäiriömerkinnöille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)