Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24. heinäkuuta. Operaatioon osallistuivat myös ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.

Merivoimien monitoimialus Louhen vieressä satamalaiturille pysäköitynä on tankkiauto.

Ilmarisen hylystä talteen saatu öljy siirrettiin monitoimialus Louhesta tankkiautoon Merivoimien tukikohdassa Pansiossa 25.7.2026. Öljy kuljetettiin nestemäisten öljyjätteiden käsittelylaitokseen. Jäteöljystä valmistetaan polttoainetta. Öljyjätteen käsittely ja hyödyntäminen tukee kiertotalouden periaatteiden toteutumista. Tommi Kontto / Suomen ympäristökeskus Tommi Kontto / Suomen ympäristökeskus

Toisen maailmansodan aikana Utön saaren edustalle uponnut panssarilaiva Ilmarinen on yksi Itämeren ympäristölle vaarallisista hylyistä. Ympäristöriski aiheutuu aluksen tankeissa olevasta öljystä, jota on arvioitu olevan kokonaisuudessaan noin 100 000 litraa.

Heinäkuun puolivälissä alkanut Ilmarisen tankkien tyhjennys sujui hyvin, vaikka kaikkea öljyä ei vielä saatu talteen. Hylystä saatiin poistettua kaikkiaan noin 60 000 litraa öljyä. Pääosa siitä on kevyttä polttoöljyä.

– Kokonaisuudessaan operaatio oli onnistunut, vaikka jouduimme kovan aallokon takia keskeyttämään työn kolmeksi päiväksi ja vetäytymään saariston suojaan. Aallokon takia operaatio jouduttiin myös lopettamaan noin vuorokautta suunniteltua aikaisemmin, kertoo projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

– Siihen nähden työ oli varsin tehokasta. Öljyä poistettiin Ilmarisen keulan puoleisista tankeista, ja keulan mahdollisesta romahtamisesta aiheutuvaa suuren ympäristöonnettomuuden riskiä pystyttiin pienentämään merkittävästi.

Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Toni Joutsian mukaan operaatio oli erittäin vaativa tehtävä.

– Ilmarisen uppoamispaikalla on vettä 60–80 metriä. Se asettaa erittäin tiukat turvallisuusvaatimukset niin kalustolle, sukellustoiminnalle kuin pinnalla tapahtuvalle operoinnillekin. Ilmarinen lepää merenpohjassa ylösalaisin, köli pintaa kohden. Pystyimme pumppaamaan öljyä suoraan tankeista aluksen pohjan läpi poraamiemme reikien kautta, kertoo Joutsia.

Rannikkolaivasto johti operaation yhdessä Suomen ympäristökeskuksen koordinaattorin kanssa. Operaation käytössä olivat monitoimialus Louhi ja öljyntorjunta-alus Halli. Rajavartiolaitos varautui ympäristövahinkojen torjuntaan ilma- ja pinta-aluskalustollaan. Merivoimien sukeltajien hyvinvointia turvaamassa mukana oli Puolustusvoimien Sukelluslääketieteen keskus. Keskuksella oli monitoimialus Louhella onnettomuuden varalta valmiina painekammio, lääkäri, sukellussairaanhoitaja ja kenttäsairaanhoitaja.

– On todettava, että merellisten viranomaisten ammattitaito ja merimiestaito ovat korkealla tasolla. Jokainen toimi oli hyvin suunniteltu ja harjoiteltu niin pinnalla kuin syvyydessäkin. Operaation puolesta kiitämme merenkulkijoita saamastamme työrauhasta alueella, sanoo Joutsia.

Panssarilaiva Ilmarisen hylkyyn jäi vielä arviolta 40 000 litraa öljyä. Työtä on tarkoitus jatkaa vuonna 2027.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) on tyytyväinen, että operaation ansiosta Ilmarisen aiheuttama riski Itämeren ympäristölle on nyt merkittävästi pienempi.

– On tärkeää, että öljyn poistaminen suoritetaan loppuun, painottaa Multala.

– Hylky-projektissa on tätä ennen saneerattu jo neljä Itämeren riskihylkyä. On hienoa, että viranomaisten osaaminen ja valmius toimia tällaisissa haastavissa tehtävissä ja oloissa on näiden operaatioiden myötä vahvistunut.

Ympäristöministeriö rahoittaa öljynpoistoa Ilmarisen hylystä vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävästä Ahti-ohjelmasta (2023–27). Rahoituksella on muun muassa hankittu Merivoimien käyttöön operaatioon soveltuvaa erikoiskalustoa.

Suomen ympäristökeskus on tutkinut Ilmarisen hylkyä useaan otteeseen ennen tyhjentämistä ja tehnyt hylystä riskiarvion. Tutkimuksissa hylyn on todettu vuotavan polttoöljyä 1–2 pisaraa minuutissa. Nyt heinäkuisen operaation aikana vuoto paikannettiin aluksen rungon niittisaumoihin, joihin korroosio on vaikuttanut voimakkaimmin.

– Jokainen hylky on ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Kohteeseen ja olosuhteisiin on perehdyttävä tarkasti. Työ on suunniteltava ja kalusto valittava huolella, jotta öljyä saadaan poistettua turvallisesti niin ympäristön kuin työntekijöidenkin kannalta, kertoo Kontto.

– Ilmarisen operaatiota on valmisteltu vuodesta 2023 lähtien sekä harjoiteltu vuonna 2025 ja keväällä 2026. Harjoittelulla on varmistettu tehtävän tehokas ja turvallinen toteutus.

Panssarilaiva Ilmarisen hylky sijaitsee Pohjoisella Itämerellä, Suomen talousvyöhykkeellä aluevesien ulkopuolella. Ilmarinen upposi syyskuussa 1941 osuttuaan merimiinaan. Aluksen mukana hukkui 271 miehistön jäsentä, joiden viimeinen leposija hylky on. Hautarauhan säilyminen on ollut tärkeä näkökohta operaatiossa.

– Lopuksi on hautarauhan osalta todettava, että pystyimme kunnioittamaan sitä koko operaation osalta. Merisotilaidemme viimeistä leposijaa ei häiritty, kertoo Joutsia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)