Kadulle heitetty tupakantumppi tai nikotiinipussi päätyy usein katukaivon kautta suoraan lähimpään puroon, jokeen, järveen ja lopulta Itämereen. Tästä yllättävästä kulkureitistä muistutetaan elokuussa ympäri Suomen, kun 21 paikkakuntaa Kemistä Helsinkiin merkitsee katukaivojaan suurilla kalatarroilla.

Katukaivojen vedet johdetaan yleensä ilman puhdistamista lähimpään vesistöön. Kaivonkansien ympärille kiinnitettävät ahven- ja haukitarrat ovat osa vuosittaista Mahanpuruja muovista -kampanjaa. Kampanjassa kalat muistuttavat kidat ammollaan, ettei katukaivo ole roskakori.

– Katukaivo on monelle huomaamaton osa kaupunkiympäristöä. Olemme kenties tottuneet siihen, että joku aina huolehtii näkymättömistä järjestelmistä. Katukaivon kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Sinne heitetty roska ei katoa, vaan se voi kulkeutua suoraan lähimpään vesistöön. Haluamme tehdä näkyväksi sen, että roskaantuminen ei ala merestä, vaan meidän omista arjen valinnoistamme, sanoo toiminnanjohtaja Katja Rytkönen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä tiedotteessa.

Vuonna 2022 tehdyn selvityksen perusteella suurin osa katukaivojen roskista on lähtöisin kuluttajilta. Erityisen usein katukaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja. Niistä vapautuu ympäristöön sekä mikromuovia että haitallisia aineita, jotka voivat päätyä vesieliöihin.

– Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.

Viime vuosina myös nikotiinipussit ovat nousseet näkyväksi roskaongelmaksi. Viime vuoden kesällä tehdyssä selvityksessä ne olivat Aurajoen kolmanneksi yleisin roska – jopa tupakantumppeja yleisempi.

– Vaikka nikotiinipussissa ei ole filtteriä niin kuin tumpissa, sekään ei kuulu kadulle tai luontoon. Se on haitallinen roska, joka jää jonkun muun siivottavaksi ja voi päätyä eläinten suihin. Tumpit ja nikotiinipussit kuuluu viedä sekajätteeseen.

Maalta kulkeutuu mereen monenlaista roskaa monia eri reittejä pitkin. Harva tietää, että lähes koko Suomi kuuluu Itämeren valuma-alueeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maalle päätyneet roskat voivat kulkeutua sade- ja sulamisvesien mukana jokia, puroja ja järviä pitkin lopulta Itämereen – vaikka meri olisi satojen kilometrien päässä.

Tänä vuonna kampanja laajenee myös Saimaalle. Vaikka Saimaan vedet eivät laske Itämereen, vaan Vuoksen kautta Laatokkaan, roskaantumisen mekanismi on sama: maahan heitetty roska voi päätyä sadevesien mukana vesistöön ja jäädä kuormittamaan arvokasta järviluontoa vuosikymmeniksi.

– Vesistö ei ala rannasta vaan jo kadulta. Siksi sama viesti toimii yhtä hyvin rannikkokaupungeissa kuin sisävesilläkin. Roska kuuluu roskikseen riippumatta siitä, ollaanko Helsingin keskustassa vai Saimaan rannalla.

Suomen ASH:n keväällä 2026 toteuttaman kyselyn perusteella 71 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tupakantumppien, nikotiinipussien ja nuuskapussien heittämisestä ympäristöön pitäisi sakottaa.

– Vaikka enemmistö suomalaisista kannattaa sakkoja roskaamisesta, ei pelkkä sakkorangaistus kuitenkaan ratkaise roskaantumisongelmaa. Rinnalle tarvitaan näkyvää kampanjointia ja arjen muistutuksia siellä, missä roskaamista tapahtuu.

Kaivonkansitarrat tavoittavat myös sellaisia ihmisiä, joita perinteinen ympäristöviestintä ei usein tavoita.

– Tarrat tulevat kirjaimellisesti ihmisten jalkojen alle. Ne muistuttavat oikealla hetkellä siitä, mihin roska seuraavaksi päätyy. Viesti näkyy siellä, missä päätös roskan pudottamisesta tai roskikseen viemisestä tehdään.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)