Syksyn hämärtyvät illat kasvattavat hirvikolarien riskiä Suomen teillä. Hirvet liikkuvat aktiivisesti erityisesti iltaisin, juuri silloin kun heikkenevä näkyvyys vaikeuttaa eläimen havaitsemista tien laidalla.

Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan vuonna 2025 hirvieläinonnettomuuksissa menehtyi viisi ja loukkaantui 133 ihmistä. Menehtyneistä neljä kuoli hirvikolareissa ja yksi törmäyksessä muun hirvieläimen kanssa. Myös loukkaantumisista valtaosa, 81 prosenttia, tapahtui hirvikolareissa.

Syksyllä hirvikolaririskiä kasvattaa useampi samaan aikaan vaikuttava tekijä. Hirvet ovat luontaisesti aktiivisia erityisesti aamu- ja iltahämärässä, ja syksyn kiima-aika lisää niiden liikkumista. Myös hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle ja voi tuoda niitä tavallista useammin teiden läheisyyteen.

Autoilijan kannalta hankalinta aikaa ovat hämärän tunnit, jolloin näkyvyys heikkenee samaan aikaan, kun hirvieläimet ovat aktiivisesti liikkeellä. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan ajankohdalla on selvä yhteys myös vakaviin onnettomuuksiin: yli puolet kuolemaan johtaneista eläinonnettomuuksista tapahtui iltakuuden ja keskiyön välillä.

– Syksyllä työ- ja asiointimatkat osuvat yhä useammin juuri hämärään. Kuljettajan onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota nopeuteen ja tien reunoihin etenkin alueilla, joilla hirvieläimistä varoitetaan liikennemerkein. Hieman alempi tilannenopeus antaa enemmän aikaa reagoida, jos eläin ilmestyy tielle yllättäen, kertoo POP Vakuutuksen palvelujohtaja Tommi Lehmusvirta tiedotteessa.

Hirven havaitseminen tien reunassa vaatii kuljettajalta nopeaa reagointia. Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos yksi eläin ylittää tien. Perässä voi tulla toinen.

Eläimen väistäminen äkillisellä ohjausliikkeellä voi myös aiheuttaa vaaratilanteen. Jos törmäystä ei pysty välttämään, voimakas jarrutus on yleensä turvallisempi vaihtoehto kuin hallitsematon väistöliike. Samalla on tärkeää pitää auto omalla ajokaistalla ja välttää vastaantulevaan liikenteeseen ajautumista.

– Hirven ilmestyessä tielle aikaa päätöksille on hyvin vähän. Siksi ennakointi on tärkein keino pienentää onnettomuusriskiä. Nopeuden laskeminen hirvivaara-alueella vaikuttaa sekä mahdollisuuteen välttää törmäys että mahdollisen törmäyksen seurauksiin, Lehmusvirta sanoo.

Hirvieläinvaroitusmerkkeihin kannattaa suhtautua konkreettisena varoituksena. Merkit on sijoitettu alueille, joilla eläinten liikkumisesta aiheutuva riski on tavallista suurempi.

Pimeällä ja hämärässä kannattaa käyttää kaukovaloja aina, kun se on mahdollista muita tienkäyttäjiä häikäisemättä. Katsetta ei kannata pitää ainoastaan omalla ajokaistalla, vaan tarkkailla myös tien pientareita ja metsänreunoja.

Hirven voi havaita ensimmäisenä silmien heijastuksesta tai tien laidassa näkyvästä liikkeestä. Myös turvaväli auttaa. Riittävä etäisyys edellä ajavaan jättää aikaa reagoida, jos edellä oleva auto joutuu jarruttamaan äkillisesti eläimen vuoksi.

Jos törmäys hirven kanssa tapahtuu, tärkeintä on huolehtia ihmisten turvallisuudesta ja estää lisäonnettomuudet. Auto tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää turvalliseen paikkaan, hätävilkut kytkeä päälle ja varoittaa muuta liikennettä.

Hirvikolarista tulee ilmoittaa hätäkeskukseen. Loukkaantunutta eläintä ei pidä lähestyä, sillä säikähtänyt ja loukkaantunut eläin voi olla vaarallinen. Eläimen poistumissuunta kannattaa kuitenkin painaa mieleen ja merkitä mahdollisuuksien mukaan, jotta viranomaiset löytävät paikan.

– Kolarin jälkeen ensimmäinen ajatus saattaa olla auton vaurioissa, mutta tärkeintä on aina varmistaa oma ja muiden turvallisuus. Vahinkojen selvittäminen ja vakuutusasiat hoidetaan sen jälkeen, Lehmusvirta muistuttaa.

Hirveen törmäämisestä aiheutuneita auton vaurioita voidaan korvata kaskovakuutuksesta vakuutuksen laajuuden ja ehtojen mukaisesti. Pelkkä liikennevakuutus ei korvaa oman auton vaurioita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)