Onko mitään parempaa kuin kuppi kuumaa kahvia kouraan heti aamusta? Ja entäpä se iltapäivän piristävä kahvihetki, kun silmäluomet alkavat jo hiljalleen lupsahdella kiinni…

Kahvi kuluu Suomessa useimpien ihmisten arkeen ja juhlaan. Meillä kahvia on perinteisesti juotu paljon ja joka tilanteessa, ja kahvinkeitin löytyy lähes jokaisesta kodista. Perinteisesti suomalaisille on kelvannut ihan se perinteinen suomalainen suodatinkahvi, mutta viime vuosina tilanne on alkanut hiljalleen muuttua.

Nykyään moni ostaa kotiin niin sanottuja erikoiskahveja, jotka tarjoavat täysin erilaisen makuelämyksen. Mutta ovatko ne oikeasti hintansa väärti, ja mitkä seikat erottavat ne huoltoaseman perussumpista?

Turhaa hienostelua vai ei?

Perustallaajan mielessä erikoiskahvi voi tuntua turhalta hienostelulta. Ja sitähän se vähän onkin, jos kahvikupillisen tarkoituksena on vain antaa virtaa aamuun tai työpäivään. Kofeiini on kofeiinia, ja kunnon energialatauksen saa yhtä lailla helposti niin peruskahvista kuin kalliimmistakin erikoiskahveista.

Tietyllä tapaa erikoiskahvi-innostusta voi verrata viime vuosina suursuosioon nousseiden pienpanimo-oluiden menestystarinaan. Yhdelle riittää terassilla nautittavaksi perustuoppi bulkkilageria, kun taas toinen haluaa makustella astetta fiinimpää mallasjuomaa.

Kahvi on pitkälti sama asia. Kaikki eivät halua etsiä kupistaan kitkerää marjaisuutta tai tutustua paahtimon tarinaan, mutta osa nauttii juuri siitä, että mustasta kahvista löytyy myös eri sävyjä.

Erikoiskahvin ja perussumpin tärkeimmät erot

Erikoiskahvilla ja peruskahvilla on muitakin eroja kuin hinta. Tai näin voisi ainakin toivoa, sillä laadukkaasta erikoiskahvista saa pulittaa moninkertaisen hinnan perussuodatinkahviin verrattuna.

Alta näet viisi tärkeintä eroa, joihin voi kiinnittää huomiota, jos päättää kokeilla erikoiskahvia ensi kertaa.

1. Kahvin alkuperä

Peruskahvin kohdalla ostajaa kiinnostaa yleensä lähinnä se, onko kyseessä vaalea, keskipaahto vai tumma paahto. Se onkin aika lailla tärkein tieto, joka vaikuttaa kahvin makuun.

Erikoiskahvin osalta tilanne on kuitenkin toinen. Näiden kahvien kohdalla pakkauksesta löytyy aina tiedot kahvin alkuperästä, kuten papujen viljelymaasta ja -alueesta. Nämä tiedot eivät ole pelkkää hifistelyä, vaan kahvin alkuperällä on oikeasti merkitystä sen suhteen, millaista makua siltä voi odottaa.

Kasvuolosuhteet vaikuttavat kahvipapujen makuun aivan samaan tapaan kuin esimerkiksi viinissäkin. Maaperä, korkeus, ilmasto ja sademäärä muuttavat kahvin makua. Esimerkiksi etiopialainen kahvi voi olla kevyen marjainen ja kukkainen, kun taas brasilialaisen mokan maku on pehmeän pähkinäinen. Paahtoaste ei siis yksinään niiden kohdalla riitä arvioimaan, millaisesta kahvista on kyse.

2. Papu määrää paahtoasteen

Perussumpissa tavoitteena on saada aikaan tuttu maku, josta kyseisestä kahvimerkistä pitävät ihmiset nauttivat. Suurin osa ihmisistä kun haluaa aamukahvinsa maistuvan samalta päivästä toiseen.

Erikoiskahveissa pavulla on sen sijaan tärkeä rooli siinä, miten kahvi paahdetaan. Jokaisesta kahvipavusta ei yritetä saada aikaan samaa lopputulosta, vaan tavoitteena on tuoda esiin kyseisen pavun parhaat puolet. Siksi paahto valitaan jokaisen papulaadun kohdalla erikseen.

Tämä näkyy muun muassa siinä, että erikoiskahvit ovat vaaleampia kuin perinteiset markettikahvit. Vaalea paahto antaa tuo paremmin esiin pavun hedelmäisyyttä, makeutta ja muita vivahteita, jotka tummemmassa paahdossa peittyvät helpommin. Silloin pavun alkuperällä ei enää ole suurta merkitystä.

3. Tuoreus toimii laadun takeena

Peruskahvi kestää suljetussa rasiassa pitkään ilman, että sen maku suuremmin kärsii. Siksi kahvia voi ostaa kerralla suuremman paketin ja juoda sen kaikessa rauhassa sitä mukaa kuin kahvihammasta kolottaa.

Erikoiskahvien kohdalla tuoreuden merkitys on kuitenkin selvästi suurempi. Tuoreus toimii laadun takeena siksi, että kahvin hienommat vivahteet ovat selkeämmin maistettavissa silloin, kun kahvi on vastajauhettua. Jos kahvi myydään valmiiksi jauhettuna, on se parhaimmillaan vain ensimmäisillä keittokerroilla. Tämän jälkeen happi vaikuttaa nopeasti, koska jauhetun kahvin pinta-ala on kahvipapuja suurempi.

Todellinen erikoiskahviharrastaja jauhaakin usein papunsa itse juuri ennen niiden käyttöä. Näin kahvin maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Lisäksi erikoiskahvia ostetaan tavallisesti paljon pienemmissä pakkauksissa kuin peruskahvia.

4. Makuja on monia

Kahvi on monen mielessä siitä selkeä juttu, että siitä joko pitää tai ei. Harva juo pelkästään yhtä kahvimerkkiä väittäen, että kaikki muut ovat aivan eri makuisia. Toki makueroja peruskahvienkin väliltä löytyy, mutta ne ovat kaikki pohjimmiltaan tummahkoja paahtokahveja, joita voidaan juoda hyvin maidon tai kerman kanssa.

Erikoiskahvin suhteen tilanne on toinen. Tummaan ja vahvaan kahviin tottuneelle voi olla yllättävää, kuinka vaaleita monet erikoiskahvit oikeasti ovat. Ei ole mitenkään varma juttu, että perinteiseen suomalaiseen kahviin tykästynyt edes pitää erikoiskahveista.

Jos haluaa kokeilla, maistuvatko ne itselle vai eivät, niin kannattaa pitää mieli avoimena. Luvassa ei yleensä ole maukkaampaa versiota siitä tutusta kahvista vaan jotakin aivan muuta. Kokeilua varten myös Turusta löytyy monia huipputason kahvipaahtimoita, kuten palkittu Frukt Coffee Roasters.

5. Valmistustapa korostuu

Valmistustavalla on erikoiskahvin kohdalla enemmän merkitystä. Peruskahvi antaa paljon enemmän anteeksi sen suhteen, ovatko välineet puhtaat ja kahvimäärä oikea. Toimiva lopputulos syntyy lähes aina tutulla reseptillä: kahvi keittimeen, ehkä tilkkanen maitoa tai sokeria ja piristävä kupillinen kuumaa kahvia käteen.

Millekään baristakurssille ei silti tarvitse ilmoittautua, jos haluaa nauttia kotonaan kupillisen laadukasta erikoiskahvia. Puhdas vesi, oikea määrä kahvia ja sopiva kahvipannu muodostavat hyvän perustan. Kun kokeilee uusia erikoiskahveja, kannattaa myös pitää annostelu samana. Näin eri kahvien väliset erot on helpompi huomata.

Kannattaako kokeilla?

Erikoiskahvin kokeileminen ei tarkoita sitä, että sen jälkeen pitäisi sylkäistä jokaiseen huoltoasemakuppiin. Itse kokeilin useampiakin laatuja, ja osa niistä maistui yllättävän hyvältä. Eivät ne kuitenkaan omaan makuuni peruskahvia korvanneet, ennemminkin toivat vain uuden vaihtoehdon sen rinnalle.

Jos tykkää kokeilla uusia makuja, niin kyllä erikoiskahville kannattaa ainakin antaa mahdollisuus. Parhaassa tapauksessa voi löytää uuden hauskan harrastuksen, huonoimmassakin köyhtyy muutaman euron verran, mutta saa vyölleen yhden makuelämyksen lisää.