Uutiset - Aamuset

Hampaan kiinnityskudossairaudet, kuten vaikea ientulehdus ja parodontiitti, näyttäisivät lisäävän aivovaltimon pullistuman eli aneurysman muodostumisen ja puhkeamisen riskiä, osoittaa tuore väitöstutkimus 13 vuoden seuranta-aineistosta. Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Joona Hallikaisen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 12. joulukuuta.

Arto Relander.

Anna Aromaa.

Sanni Aalto.

Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.

Elina Honkasalo.

Turun yliopisto

Aleksandra Karimaa.

Satumaarit Myllyniemi.

Tuore tutkimus vahvistaa, että nuoret, jotka uskovat kykyynsä kehittyä, saavat parempia arvosanoja kuin nuoret, jotka pitävät taitojaan synnynnäisinä.

Maryna Manteghi.

Esa-Pekka Nykänen.

Lotta Kemppinen.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.

Vesikirppu (Daphnia pulicaria), joka kantaa munia sikiötaskussaan.

Kaksikielisessä opetuksessa opiskellaan tavallisia kouluaineita joko kokonaan tai osittain englanniksi. Se ei vaikuta kielteisesti oppilaiden suomen kielen taitoihin, osoittaa tuore väitös.

Sami Sula.

Helena Hautala.

Tuomas Kuhmonen.

FM Joonas Tammela tarkastelee väitöstutkimuksessaan tavanomaisessa seurakuntatyössä toimineiden pappien tapoja puhua esivallasta ja alamaisuudesta nykyisen Ruotsin ja Suomen alueilla 1780-luvun lopusta ja 1820-luvun alkuun. Väitöskirja osoittaa, että saarnojensa avulla papit vahvistivat itsevaltaisen kustavilaisen yhteiskuntajärjestyksen ihanteita varsin pitkään, mutta samalla muotoilivat julistuksensa eri puolilla valtakuntaa sijanneille paikallisyhteisöilleen sopivin sanankääntein.

Jaakko Ahti.