Valtaosa kotitalouksien biojätteestä päätyy sekajätteeseen. Vaikka taloyhtiössä olisi biojätteen erilliskeräys, liian moni laittaa kahvinporot, banaaninkuoret ja muut biojätteensä edelleen sekajätteeseen.

Omakotiasujat ovat tunnollisempia lajittelijoita, ja biojäte päätyy yhä useammin kompostoriin. Kotikompostointia pidetään helppona ja ekologisena tapana päästä eroon biojätteistä. Kompostointi myös säästää rahaa, kun poiskuljetettavan jätteen määrä vähenee. Tämä selviää Biolanin tuoreesta biojätekyselystä, johon saatiin 4 946 vastausta.

Biojätteen lajittelussa on vielä parantamisen varaa. Jäteyhtiöiden lajitteluselvitysten mukaan lähes 60 prosenttia kotitalouksien biojätteestä päätyy sekajätteen joukkoon. Sekajätteestä peräti kolmasosa on biojätettä.* Sekajätteen joukossa märkä biojäte päätyy polttoon, jossa se haittaa polttoprosessia.

– Ympäristö kiittää, kun biojätettä saadaan kerättyä talteen. Erilliskerätystä biojätteestä valmistetaan esimerkiksi biokaasua ja biodieseliä korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Omakotiasujan biojätteestä kypsyy kompostorissa ekologisesti multaa omaan puutarhaan, kannustaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Useimmissa kunnissa omakotiasujille biojätteen lajittelu on toistaiseksi vapaaehtoista. Biolanin kyselyn mukaan kaksi kolmesta omakotiasujasta kuitenkin lajittelee biojätteet tunnollisesti. Vähintään joka toinen omakotiasuja kompostoi ja 15 prosentilla on biojätteen erilliskeräys.

− Jo lähes vuoden kestänyt koronapiina on selvästi lisännyt kiinnostusta kompostointiin. Kotona syödään enemmän kuin ennen ja samalla biojätteen määrä on lisääntynyt, sanoo Riikka Kerttula.

Omakotiasujista liki kolmannes heittää vielä biojätteet sekajätteen joukkoon. Heistä 72 prosenttia olisi valmis kompostoimaan, jos olisi varaa ostaa kompostori.

Omakotiasuja maksaa itse suoraan kaikki jätehuollon kulut. Kyselyn vastaajista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että kompostoimalla säästää rahaa, kun poiskuljetettavan jätteen määrä vähenee.

− Kompostointi on ehdottomasti taloudellinen vaihtoehto. Kun biojätteet kompostoi, voi sekajäteastian tyhjennysväliä harventaa. Jos tyhjennysväli onkin kahden viikon sijaan kahdeksan viikkoa, niin vuodessa säästyy helposti yli sata euroa, laskee Kerttula.

− Kunnollinen lämpökompostori on iso kertainvestointi, mutta pelkästään vähentyneinä jätekuljetusmaksuina se maksaa itsensä takaisin alle viidessä vuodessa. Kun tähän vielä lisää hyödyn omasta kompostorista saatavasta mullasta, taloudellinen hyöty on merkittävä, jatkaa Kerttula.

Kompostoijista yhdeksän kymmenestä käyttää kompostoria ympäri vuoden. Suurin syy kompostoinnin talvitaukoon on kompostorin jäätyminen.

− Kompostoitumisen onnistumiseksi tärkeintä on valita kauttaaltaan hyvin lämpöeristetty kompostori, jotta lämpö säilyy kompostorissa pakkasellakin. Kun kompostoriin vie säännöllisesti uutta jätettä, hajottajilla riittää ruokaa omiin elintoimintoihinsa ja ne tuottavat kompostoriin lämpöä. Hajottajat tarvitsevat myös happea. Jotta kompostimassa säilyisi ilmavana, biojätekerrosten väliin lisätään kuiviketta. Kun kuivikkeen laittaa tuoreen jätteen päälle, se eristää samalla lämpöä.

Jos biojätettä kertyy vähän, hajottajien elintoiminnot hidastuvat ja ne saattavat siirtyä lepotilaan. Silloin kompostorin lämpötila laskee. Tämän voi estää lisäämällä jätteen joukkoon kompostiherätettä tai käyttämällä energiaa ja typpeä sisältävää, talvikäyttöön tarkoitettua kuiviketta.

Vie kompostoriin säännöllisesti uutta jätettä, vähintään 3−4 kertaa viikossa. Lisää reilusti kuiviketta kompostimassan päälle aina kun viet uutta biojätettä.

Tyhjennä kompostoria myös talvella. Ajoita tyhjennys leudolle säälle. Säädä ilmanvaihtoa pienemmälle, jotta pakkanen ei jäähdytä kompostoria.

Sekoita talvella vain 3−4 viikon välein, koska sekoitus jäähdyttää kompostoria. Kompostiheräte ja talvikäyttöön tarkoitettu kuivike sisältävät ravinteita ja energiaa ja siten tehostavat kompostoitumista.

Jos kompostori hyytyy, hautaa kuumalla vedellä täytetty kanisteri pintajätteeseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)