Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Jyväskylän yliopiston ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) yhteistyössä toteuttaman Uimataitotutkimus 2026 mukaan uimataitoisiksi itsensä arvioivien kuudesluokkalaisten osuus on noussut 14 prosenttiyksikköä vuoden 2022 tutkimuksen 55 prosentista. Myönteisestä kehityksestä huolimatta lähes joka kolmas kuudesluokkalainen ei edelleenkään täytä pohjoismaista uimataidon määritelmää eli osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Tänä vuonna tutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa myös yhdeksäsluokkalaiset. Heistä yli viidennes ei saavuta määritelmää.

– On hienoa, että kuudesluokkalaisten uimataitoisten osuus on noussut. Emme kuitenkaan voi vielä olla tyytyväisiä tilanteeseen, jossa näin suuri osa oppilaista ei saavuta uimataidon määritelmää. Uimataidon oppiminen on pitkä prosessi, jota tulee tukea systemaattisesti koko koulupolun ajan, toteaa professori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä eroja oppilaiden taustan mukaan. Ulkomailla syntyneiden, toimintarajoitteita ilmoittaneiden ja perheensä taloudellisen tilanteen heikoksi arvioineiden oppilaiden uimataito oli muita heikompi. Uimataidossa havaittiin myös huomattavia alueellisia eroja.

Kuntakyselyn mukaan lähes kaikki kunnat järjestävät uimaopetusta alakoululaisille. Yläkoululaisille opetusta järjestää 84 prosenttia ja esioppilaille 74 prosenttia kunnista. Opetus painottuu alakoulun ensimmäisille vuosiluokille ja vähenee peruskoulun edetessä. Opetuksen järjestämiseen vaikuttavat erityisesti uimahallien ja allasvuorojen saatavuus, resurssit sekä välimatkat.

– Tulokset osoittavat, etteivät lasten ja nuorten mahdollisuudet oppia uimaan ole yhdenvertaiset. Vaikka suuri osa lapsista oppii uimaan vapaa-ajalla, koulun uimaopetus on erityisen tärkeää niille, joilla on erilaisia uinninoppimisen haasteita. Ilman koulujen uimaopetusta uimataidottomien määrä olisi todennäköisesti paljon suurempi, Sääkslahti huomauttaa.

Tutkimuksessa selvitettiin aiempaa laajemmin myös oppilaiden vesiturvallisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Kuudesluokkalaisista 87 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 88 prosenttia arvioi uimataitonsa riittävän erilaisissa vesistöissä selviytymiseen. Osuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin uimataitomääritelmän täyttävien osuudet. Tämä viittaa siihen, että lapset ja nuoret eivät tunnista luonnonvesien yllätyksellisyyttä ja oman uimataitonsa rajallisuutta.

– Pelkkä uimataito ei takaa turvallisuutta vedessä ja vesillä. Tarvitaan laajempaa vesipätevyyttä eli kykyä tunnistaa vaaroja, arvioida omia taitoja ja niiden rajoja sekä toimia oikein hätätilanteissa. Näitä taitoja on tulevaisuudessa opetettava kouluissa järjestelmällisesti, korostaa SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

Tutkimuksessa nousi esiin myös uintitunneille osallistumisen esteitä. Kuudesluokkalaisista 24 prosenttia koki riisuutumisen ja peseytymisen muiden nähden esteeksi, ja 23 prosenttia nosti esiin epävarmuuden omasta kehosta. Yhdeksäsluokkalaisista neljännes koki nämä esteiksi.

– Opetusta ja uimahallien käytäntöjä on kehitettävä niin, että kaikki oppilaat voivat osallistua ja saada tasonsa mukaista opetusta. Samalla vesiturvallisuustaitojen opetusta voidaan laajentaa uimahalleista myös luonnonvesiin ja muihin oppimisympäristöihin. Kaikki harjoittelu ei edellytä veteen menemistä, Savolainen toteaa.

Suomessa vesistöt ovat olennainen osa elinympäristöä ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen, virkistykseen ja harrastamiseen. Uimataito ja kattavat vesipätevyystaidot mahdollistavat vesistöistä nauttimisen turvallisesti. Siksi tutkimusryhmä korostaakin, että kuntien ja opetuksen järjestäjien tulee varmistaa opetussuunnitelman mukainen uinnin ja vesipätevyyden opetus kaikille oppilaille asuinpaikasta riippumatta.

Keskeisiä suosituksia ovat opetuksen riittävien resurssien ja kuljetusten turvaaminen, kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä turvallisten luonnonvesikohteiden hyödyntäminen opetuksessa. Koulujen tulee seurata oppilaiden uimataidon ja vesipätevyyden kehittymistä ja tarjota yksilöllistä tukea sitä tarvitseville.

Tutkimusryhmä suosittaa myös uintitunneille osallistumisen esteiden vähentämistä esimerkiksi uudistamalla uimahallien uima-asukäytäntöjä sekä lisäämällä yksityisyyttä mahdollistavia puku- ja pesutiloja.

Uimataitotutkimus 2026 selvitti kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten uimataitoa, vesiturvallisuusosaamista sekä koulujen ja kuntien uimaopetuksen järjestelyjä. Yhdeksäsluokkalaiset olivat tutkimuksessa mukana ensimmäistä kertaa.

Keväällä toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 2 464 kuudesluokkalaista ja 2 114 yhdeksäsluokkalaista yhteensä 148 koulusta. Lisäksi vastauksia saatiin 106 rehtorilta, 191 opettajalta ja 227 kunnasta. Oppilaiden uimataitotulosten (6.lk / 9.lk) virhemarginaali on 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksen toteuttivat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Jyväskylän yliopisto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Tutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Tapon yrityksestä epäiltyä miestä esitetään vangittavaksi – puukotti uhria useita kertoja Varissuolla

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut sunnuntaina Varissuolla tapahtuneen epäillyn väkivaltarikoksen tutkintaa. Poliisi esittää teosta epäiltyä parikymppistä miestä vangittavaksi tapon yrityksestä.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.