Tekstiilien kiertotaloutta on kehitettävä tekstiilituotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tekstiilijätteen erilliskeräys käynnistyy Suomessa vuonna 2023 ja kaikissa EU-maissa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tekstiilien käyttöä ennen jätteeksi päätymistä on tehostettava. VTT:n vetämässä Telaketju 2 -hankkeessa selvitettiin Turun ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun ja yritysten kanssa, kuinka myös uudet liiketoimintamallit ja tuotesuunnittelu voisivat tukea kehitystä.

VTT on rakentanut Suomeen tekstiilien kiertotalouden ekosysteemiä ja edistänyt tekstiilien kiertotaloutta Telaketju-projekteissaan vuodesta 2017 lähtien. Telaketju-verkoston toimijat ovat pilotoineet poistotekstiilin erilliskeräystä seitsemän kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimialueella eri puolella Suomea. Lisäksi Paimiossa avautuu Lounais-Suomen Jätehuollon ja Rester Oy:n yhteinen Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos.

Suomi on asukaslukuun ja maan kokoon nähden pitkällä tekstiilien kiertotaloudessa, mikä on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta.

– Aiemmissa projekteissa keskityimme pääasiassa kierrätyksen haasteisiin. Telaketju 2-hankkeessa laajensimme tutkimustoimintaa tuotteiden tehokkaaseen käyttöön. Uusilla liiketoimintamalleilla ja tuotesuunnittelulla on tässä tärkeä rooli, sanoo VTT:n erikoistutkija ja Telaketju 2:n projektipäällikkö Pirjo Heikkilä.

– VTT on ollut hankkeen avaintutkimustoimija alusta saakka. Meillä on vahva ymmärrys kokonaisprosessista ja liiketoimintamalleista sekä teknologioista – erityisesti puuvillan kemiallisesta kierrätyksestä ja muovien kierrätyksestä.

Telaketjussa alusta asti mukana olevista tutkimuslaitoksista LAB-ammattikorkeakoulu on keskittynyt tuotesuunnittelun rooliin kiertotaloudessa, ja Turun ammattikorkeakoulu on tutkinut ja kehittänyt kiertotaloudenmukaisia liiketoimintamalleja yhdessä mukana olleiden yritysten kanssa.

Telaketju 2 on tuottanut verkostoyrityksille käytännön työkaluja vastuullisen toiminnan kehittämiseksi. Hankkeessa on esimerkiksi tutkittu tuotesuunnittelua pitkäikäisten ja paljon käytettyjen tekstiilien kehittämiseksi. LAB-ammattikorkeakoulu on kerännyt tunnistetut keinot oppaaksi tekstiiliyritysten käyttöön. Lisäksi on selvitetty vastuullisia, kierrätettyjä ja biopohjaisia raaka-ainevaihtoehtoja tekstiiliteollisuudelle.

Hankkeessa selvitettiin erityisesti kuluttajien suhtautumista uusiin liiketoimintamalleihin. Tulosten mukaan aika on niille kypsä: kuluttajat ymmärtävät tarpeen vähentää ympäristövaikutuksia ja haluavat kierrätyskuiduista valmistettuja vaatteita. Ostopäätöksen ratkaisee vaatteen käyttömukavuus, hinta, laatu ja kestävyys, mutta tieto tuotteen ympäristöystävällisyydestä on yhä tärkeämpää. Aikaisempien tutkimusten mukaan kuluttajat ovat nähneet kiertotaloustekstiilit luksustuotteina, kun ne nyt halutaan kaikkien saataville.

Vaatelainaamot ja vaatteet palveluna -toimintamallit ovat esimerkkejä uudenlaisista tavoista hankkia tekstiilejä vastuullisesti, vaihtelunhalun kärsimättä.

– Vaatelainaamot, kuten Telaketju-verkostoon kuuluva Vaatepuu, tarjoavat vaatteita palveluna kuukausimaksulla. Vaatteet käydään vaihtamassa muutaman viikon välein, ja rajalliseksi ajaksi hankittua vaatetta käytetään kyseisenä aikana enemmän. Tämä lisää vaatekappaleen käyttökertoja ja kokonaiskäyttöaikaa, kertoo Heikkilä.

Turun ammattikorkeakoulun tekemien pilottien myötä selvitettiin myös eroja erilaisten jakamismallien välillä yrityksen liiketoimintamallista riippuen.

Suomalaiset tekstiilialan yritykset ovat innostuneet kiertotalouden kehittämisestä ja yhteistyö Telaketju-verkostossa on aktiivista.

– Osallistuminen Telaketju-projektiin on ollut tärkeää yrityksemme oman kiertotalousmallin kehittämiseksi. Olemme saaneet uutta ja ajankohtaista tietoa tekstiilien uudelleenkäytöstä. Telaketjun kautta olemme päässeet myös tekemään yhteistyötä muiden verkostoyritysten kanssa. Telaketjun teemat, yritysesimerkit ja yhteiset keskustelut tapaamisissa ovat auttaneet yritystämme ymmärtämään testiprojektiemme tulevia liiketoimintamahdollisuuksia, sanoo Outi Aro Nosh Company Oy:stä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)