Metsähallituksen luontopalvelut tehostaa pikkuapolloperhosen hoitotoimia Saaristomeren suojelualueilla. Pikkuapolloperhonen on vaarantunut ja kiireellisesti suojeltava. Tulevana vuonna hoitoa toteutetaan jo yhteensä kymmenellä saarikohteella. Tavoitteena on tuplata perhosen yksilömäärät kohdealueella seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tehostetut hoitotyöt aloitettiin vuonna 2020 ja ne jatkuvat tänä vuonna. Hoidon tähtäimessä on muodostaa pikkuapolloperhoselle laajempi elinympäristöverkosto. Verkostosuunnittelu on moderni ja tehokas luonnonhoidon menetelmä, joka tehostaa lajisuojelutoimia merkittävästi. Pikkuapolloperhonen on luontodirektiivin liitteen IV laji, vaarantunut sekä kiireellisesti suojeltava. Sen määrä on laskenut hälyttävän alas kahdessakymmenessä vuodessa luonnonhoitoresurssien vähäisen määrän vuoksi.

Hoitoa tehostetaan RannikkoLIFE-hankkeessa ja myös osana Helmi-ohjelmaa. Pikkuapollokohteiden hoidolla tähdätään samanaikaisesti usean Saaristomerellä elävän uhanalaisen ja kiireellisesti suojeltavan kasvilajin tilan parantamiseen. Keskittämällä ja kohdentamalla toimia systemaattisesti, kasvatetaan uhanalaisille lajeille tärkeimpien resurssien määrää ja näin vahvistetaan lajeja selviytymään tulevista muutoksista.

Hoitotoimet kiihtyvät tulevina vuosina. Hoidon piiriin otetaan kaikki suojelualueiden pikkuapolloesiintymät sekä niiden lähistöllä sijaitsevat potentiaaliset esiintymät. Myös ELY-keskus on aloittamassa pikkuapolloperhosen hoitotoimia alueella.

Pikkuapolloperhosen elinalueet kartoitettiin Saaristomerellä kattavasti vuonna 2020 yhteistyössä Turun Yliopiston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kartoituksissa selvisi, että pikkuapollon esiintymistä noin puolet on hävinnyt 2000-luvun taitteessa tehtyjen kartoitusten jälkeen. Lisäksi säilyneissä perhosesiintymissä yksilömäärät ovat vähentyneet radikaalisti sekä suojelualueilla, että niiden ulkopuolella. Nyt perhosen elinympäristöjä laajennetaan hoitotoimin sekä pikkuapolloperhosen elinalueilla, että niiden lähialueilla

Pikkuapollo vaatii elinympäristöltään paljon. Mieluiten se liihottaa saarella, jossa perinnemaisemien ja lehtojen määrä on korkea. Erityisesti lajin suosiossa ovat lepän reunustamat rantaniityt. Perhosen häviämistä aiemmilta elinympäristöiltään aiheuttaa niittyjen umpeenkasvu ja istutukset. Pikkuapollon elinympäristöjä parannetaan ohjaamalla kohteille puuston raivauksia sekä laidunnusta. Puustoa raivataan voimakkaasti istutuskuusikoiksi uudistetuilta niityiltä sekä avoimien niittyjen lähiympäristöstä. Tällä hetkellä lehtipuustoa ja niittypinta-alaa lisätään kaatamalla istutuskuusikkoa lehdon tieltä ja laajentamalla hakamaata ja niittyä Houtskarissa.

Pikkuapolloperhosen toukka ei pidä liiallisesta tallauksesta. Perhonen tarvitsee kukkivia kasveja koko lentoaikansa ajan. Laidunhoito on tästä syystä vahvasti säädeltyä. Myös pikkuapolloa avustetaan siirtymään uusille elinympäristöalueille.

Yhteensä elinympäristöjen kunnostusta toteutetaan viidellä saarella. Nämä ovat kohteita, joilla pikkuapolloperhonen edelleen elää. Sen lisäksi elinympäristöä laajennetaan aloittamalla hoito kuudella lähikohteella, jonne pikkuapolloperhosen toivotaan palaavan tai levittäytyvän. Lisäksi hoidon laatua kasvatetaan usealla pikkuapollolle soveltuvalla jo hoidossa olevalla kohteella. Toimet perustuvat Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelmaan, joka keskiössä on verkostosuunnittelu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)