Saariston kyyt ovat hieman isokokoisempia kuin mantereella. Syynä on runsaampi myyräkanta.
Suomalaisia luonnonvaraisia lupiineita levittäytyneenä Kaarinassa. Tehokkaasti leviävä lupiini uhkaa syrjäyttää Suomen luonnonvaraisia niittykasveja.
Tervapääsky.
Tutkijat seurasivat kimalaisten liikkumista niihin kiinnitettyjen RFID-tunnisteiden avulla.
Päivi Sirkiä.
Luennolla kerrotaan vinkkejä koko perheen liikkumiseen luonnossa.
Korvameduusoja Kemiönsaaren vesillä.
Juurilasisiipi.
Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) viihtyy kirkasvetisissä järvissä. Lajin alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia.
Tutkijoita hämmästytti kivikoissa talvehtivien lajien suuri kirjo.
Kasvinpoistotalkoot Luolalanjärvellä.
Lupiineja.
Kurjenrahkan kansallispuisto on yksi Etelä-Suomen suurimmista lähes yhtenäisenä säilyneistä suoalueista.
Merimetsosaari Maskun Pikisaaren uimarannan edustalla.
Saaristomeren valuma-alueella käynnistyy maatalouden vesiensuojelun kokeilu, jossa viljelijöitä kannustetaan peltojen fosforitason alentamiseen tulosperusteisen tuen avulla.
Hömötiainen. Tutkijoita kiinnostaa, millä keinoilla luonnonpopulaatiot voivat sopeutua ihmisen aiheuttamiin nopeisiin ympäristönmuutoksiin.