Puukauppaa on käyty tammi-lokakuussa vilkkaammin kuin viime vuoden vastaavana aikana. Syksyn puukauppavauhti on ollut kahden edellisen vuoden tasolla. Metsätalouden harjoittamista haastetaan nyt laajasti. Esimerkiksi uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin esitetyt viherrakennevaatimukset vaikeuttaisivat metsien talouskäyttöä.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 30,8 miljoonaa kuutiota, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Myös viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kasvua on 13 prosenttia.

Tammi-lokakuussa tukkien ostomäärä oli 15 miljoonaa kuutiota, eli 58 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kuitupuun ostomäärä oli 14,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Havutukkien kantohinnat olivat lokakuussa 10–11 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden lokakuussa. Koivutukin kantohinta oli 2 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Kuitupuiden kantohinnoissa oli nousua 3–5 prosenttia.

Lokakuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 61 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 65 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 65 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 34 ja 68 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 44 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 30 ja 50 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 11 ja 23 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on parhaillaan lausuntokierroksella ympäristöministeriön esityksenä kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Esitys pitää sisällään runsaasti ongelmallisia kirjauksia ja onkin saanut jo paljon kritiikkiä osakseen eri tahoilta.

Maakuntakaavoihin esitetään erillistä viherrakennevaatimusta, ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista esitetään tiukennettavaksi kaavoituksessa. Kaavoitus- ja rakentamislain tulee kohdistua ensisijaisesti rakentamiseen ja kaavoituksessa maankäytön muutokseen. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiselle on oma erityislainsäädäntö, luonnonsuojelulaki. Lisäksi metsälaki turvaa metsäluonnon monimuotoisuutta metsäalueilla. Päällekkäistä lainsäädäntöä ei tule luoda. Esitetyillä vaatimuksilla heikennettäisiin metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä ja metsänomistajien mahdollisuuksia hyödyntää omaa omaisuuttaan.

– Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on lisäksi lukuisia vapaaehtoisia toimia, jotka ovat laajasti hyväksyttyjä ja vaikuttavia. Jatkossakin kannattaa suosia laajassa yhteistyössä valmisteltuja, vapaaehtoisia keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, sanoo metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)