Verohallinto on kerännyt vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana 42 miljardia euroja veroja. Kerättyjen verojen euromäärä on 3,6 miljardia (+9,4 %) suurempi kuin viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Palkkatuloja saavien määrä on kasvanut, mikä on vaikuttanut henkilöiden tuloista kerättyjen verojen määrään positiivisesti. Myös sijoittajien hyvä vuosi 2021 näkyy verokertymässä.

Tämän vuoden alkupuoliskolla maksettavaksi on tullut sekä vuoden 2021 että vuoden 2022 veroja.

– Alkuvuoden verotulojen positiivinen kehitys johtuu erityisesti siitä, että viime vuonna ja alkuvuodesta taloudessa meni hyvin koronarajoituksista huolimatta, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta kertoo.

Tässä vaiheessa vuotta koko kuluvan vuoden veropotin määrää ennakoivat parhaiten henkilöiden palkoista kerätyt ennakonpidätykset ja maksetut arvonlisäverot. Vuoden 2022 tammi-kesäkuun verokertymään liittyvät luvut ovat nyt toimittajien ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä avoimena datana Verohallinnon tilastotietokannassa.

Ennakonpidätyksiä henkilöjen palkkatuloista ja muista ansiotuloista on kerätty tammi-kesäkuussa yhteensä 16,2 miljardia (+4,6 %). Palkkoihin tehdyt yleiskorotukset eivät yksin selitä ennakonpidätyksistä kerättyjen veromäärien kasvua alkuvuonna.

– Merkittävämpi selittävä tekijä on se, että ennakonpidätykset on kerätty viime vuotta isommalta joukolta ihmisiä, eli palkkatuloja saavia on ollut viime vuotta enemmän, Luokkanen kertoo.

Maailmantalouden epävarmat ajat eivät nyt näy yrityksiltä kerätyissä arvonlisäveroissa ja yhteisöveroissa

Vuoden 2022 ensimmäisen puolen vuoden verokertymässä näkyvät yritysten marras-huhtikuun myynneistä Verohallinnolle tilittämät arvonlisäverot. Yhteensä arvonlisäveroa kertyi 2022 ensimmäiselle puoliskolla 10,4 miljardia euroa (+7,4 %).

– Ihmiset ovat ostaneet tavaroita ja palveluja marras-huhtikuussa enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvuista ei kuitenkaan voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten epävarma maailmantalouden tilanne ja inflaatio vaikuttavat arvonlisäverokertymään loppuvuonna, Luokkanen sanoo.

Myös yritysten maksamaa yhteisöjen tuloveroa on kerätty alkuvuonna 26,5 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2021. Yhteensä yhteisöjen tuloveroja on kerätty alkuvuonna 4,5 miljardia euroa.

– Yritysten maksamissa yhteisöveroissa järkevä tarkastelujakso on vuosi. Loppuvuonna kerätyt verot yrityksiltä voivat vielä muuttaa kehityksen suuntaa, Luokkanen kertoo.

Erityisesti viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna sijoittajien hyvin mennyt vuosi 2021 näkyy alkuvuoden 2022 verokertymässä. Lisäennakkoja on maksettu alkuvuonna jopa 0,3 miljardia (+48,7 %) vuoden 2021 alkupuolta enemmän.

Myös rajoitetusti verovelvollisten sijoituksista perityn lähdeveron määrä on 0,6 miljardia euroa suurempi alkuvuonna 2022 kuin 2021.

– Viime vuonna osa pörssiyhtiöistä jakoi paljon osinkoja loppuvuonna, mikä nosti lähdeverokertymää vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Nyt osingonjakoja on tehty enemmän jo alkuvuodesta. Lähdeverokertymän osalta loppuvuosi tuleekin pienentämään kasvulukuja, Luokkanen kertoo.

Sähköstä, polttoaineista, alkoholista ja tupakasta kerätty valmisteveroa vuoden 2021 alkua enemmän, luvut eivät vertailukelpoisia

Valmisteveroa on kerätty kuuden ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 3,8 miljardia euroa (+7,5 %). Suurin osa kehityksestä johtuu valmisteverotuksen tilityspäivien muuttumisesta vuonna 2021. Tämän vuoden tammi-kesäkuun valmisteverokertymässä on rahaa yksi kuukausi enemmän kuin vuoden 2021 alkuvuoden valmisteverokertymässä.

– Tästä syystä vuoden 2021 valmisteverokertymä ei ole vertailukelpoinen, vaan kattaa ainoastaan 11 kuukauden verot. Se, miten esimerkiksi kohonnut bensan hinta vaikuttaa valmisteverokertymään, selviää tilastoista vasta myöhemmin, Luokkanen sanoo.

Valmistevero ei ole arvonlisäveron tavoin prosenttiosuus myyntihinnasta, vaan kiinteä summa. Siksi kerättyyn valmisteveron määrään vaikuttaa erityisesti myydyn polttoaineen litramäärä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)