Itämeren alkuperäiseen kalastoon kuulunut, mutta 1900-luvun kuluessa hävinnyt kalalaji, sinisampi, pyritään palauttamaan takaisin Itämereen. Lajin palauttaminen edellyttää yhteistyötä kalastajien kanssa, jotta se ei joutuisi merellä kalastuksen sivusaaliiksi. Sinisampi on hyvin suurikokoinen vaelluskala, joka elää kymmenien vuosien ikäiseksi.

Viron ja Suomen yhteisessä EU-hankkeessa (LIFE Baltic Sturgeon. Bringing back the extinct sturgeon into the North-Eastern Baltic Sea) istutetaan sinisammen poikasia Viron Pärnunjokeen ja Narvajokeen. Istutusjoista sammet laskeutuvat Itämereen useiden vuosien ajaksi, kunnes ne palaavat takaisin jokiin kutemaan. Sinisampien käyttäytymistä ja vaelluksia seurataan merkinnöin.

Ensimmäiset sammet vapautettiin Narvajokeen 21. lokakuuta.

– Perimmäisenä tarkoituksenamme on lisätä monimuotoisuutta ja luoda edellytykset sille, että sinisampi vakiintuisi Itämeren kalastoon ja pystyisi jälleen lisääntymään luontaisesti, ilman istutuksia, kertoo erikoistutkija Teppo Vehanen Luonnonvarakeskuksesta.

Jotta hävinnyt kalalaji voidaan palauttaa, tarvitaan aluksi istutuksia. Hankkeessa istutetaan vähintään puoli miljoonaa sinisammen poikasta. Istutusmateriaali hankitaan Saksasta. Osa sinisammen poikasista istutetaan vastakuoriutuneena, osa jatkokasvatetaan Virossa Põlulan kalankasvatuslaitoksessa kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Luontoon vapautettujen poikasten vaellusta tutkitaan sekä radiolähetinseurannalla että merkitsemällä poikasia (t-ankkurimerkki).

Merkittyjä sampia tulee vaeltamaan myös Suomen vesialueille, todennäköisesti noin vuoden kuluttua. Tämän vuoksi on tärkeää, että suomalaiset kalastajat ilmoittavat sampihavainnoistaan Luonnonvarakeskukselle. Ilmoituksen (lomakkeet.luke.fi) yhteydessä tulee kertoa kalamerkissä oleva yksilöllinen numerosarja. Sen avulla saadaan selville kalan alkuperä ja istutuspaikka.

Sinisammen selviytyminen merellä riippuu monista luontotekijöistä, mutta pitkälti myös ihmisen toiminnasta, erityisesti kalastuksesta. Sampi on kalastukselta rauhoitettu, mutta vaarana on, että se joutuu pyydyksiin kalastuksen sivusaaliina. Tämä riski pyritään tekemään mahdollisimman pieneksi yhteistyössä kalastajien kanssa. Hankkeesta tiedotetaan erikseen kalastajia, ja ammattikalastajille tehdään kysely sammen esiintymisestä sivusaaliina.

Sinisampea ei yritetä palauttaa Suomen jokiin, koska pääosa niistä on padottuja. Sampi ei tiettävästi ole aiemmin lisääntynyt Suomen joissa, vaan niistä saaliiksi saadut yksilöt ovat todennäköisesti olleet harhailijoita.

Hanketta koordinoi RMK Põlula Kalakasvatuskeskus Virosta. Vuoden 2027 loppuun asti kestävään hankkeeseen osallistuvat myös Eesti Loodushoiu Keskus ja Luonnonvarakeskus Suomesta.

Suurin nyky-Suomen alueelta saatu kala on 152-kiloinen sinisampi, joka saatiin Kokemäenjoesta vuonna 1914. Suomessa viimeinen havainto luonnonvaraisesta sinisammesta on 1930-luvulta.

Todennäköisesti Itämeren viimeinen yksilö pyydettiin Viron vesiltä vuonna 1996. Tämä rysällä pyydetty kala oli 2,9 metriä pitkä ja painoi 136 kiloa.

Sinisampi kuuluu Itämeren luontaiseen lajistoon. Syinä sammen katoamiseen pidetään liikakalastusta, jokien patoamista ja vesien likaantumista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)