Hallitus vahvisti keskeiset kansalliset maataloustuet

Valtioneuvosto hyväksyi 19. tammikuuta useita kansallisia tukia koskevia asetuksia. Pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta muodostuva kokonaisuus on sovitettu yhteen uudistettujen EU-tukivälineiden kanssa.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2023 tuotannolle yhteensä noin 354,6 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin 30 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2023 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta maatalouden tukivälineiden uudistuessa kokonaisuudessaan vuodesta 2023 alkaen.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 93 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Runsaan kahden prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea.

Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosille 2023–27 uudistetun Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoisen tuen määrä on vuonna 2023 noin 28 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022 maatalouden tukikokonaisuuden uudistumisen ja yhteensovituksen vuoksi. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2022 uuden kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 173 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on 12 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2022. Maidon tuki maksetaan yhtenäisellä tukitasolla, 8,6–31,5 senttiä litralta, koko vuoden 2023 ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2024 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2023 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat hieman pienemmät kuin vuonna 2022. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee yhden euron viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä vuosittain pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki alenee 0,1 euroa neliöltä vuoteen 2022 verrattuna. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2022 verrattuna, mutta tukitasot tarkentuvat varastoitavien tuotemäärien perusteella myöhemmin.

Nautakarjataloudessa sekä lammas- ja vuohitaloudessa tukitasot ovat vuonna 2023 monelta osin korkeammat kuin vuonna 2022. Tuen mitoituksessa on otettu huomioon luonnonhaittakorvauksen kotieläintilankorotuksen päättyminen sekä muut EU-tukivälineiden ja kansallisten tukien välisen yhteensovituksen vaikutukset.

Pohjoisessa tuessa sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki on porrastettu, ja yli 200 eläinyksikön tilakohtaisilla viitemäärillä tukikehitys on aiempaan tapaan mahdollisimman yhtenäinen Etelä-Suomen kansallisen tuen kanssa. Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki nousee 22–30 euroa viitemäärän yksikköä kohti tätä tilakohtaista rajaa pienemmillä viitemäärillä ja rajan ylittävien viitemäärien tuki olisi 1–2 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2022. Myös C-alueella tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä pienenee vuosittain.

Valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyn pohjoista hehtaaritukea korotetaan vuoteen 2022 verrattuna. Korotuksen tavoitteena on osaltaan ylläpitää Suomen huoltovarmuutta. Muut pinta-alaperusteiset pohjoiset tuet säilyvät vuoden 2022 tasolla. Metsämarjojen ja sienten varastointituessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2022.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Massan sijasta massia

Loistoristeilijän valmistuminen näkyy myös matkailutilastoissa. Laivan filippiiniläisiä työntekijöitä koulutetaan Turussa ja se aiheuttaa ison piikin tilastoihin.

Euroopassa tehtiin matkailussa ennätyksiä jo viime vuonna, Suomessa vain Lapissa. Lapin matkailu kasvaa ja kukoistaa, mutta muu maa kärsii kotimaisen kysynnän puutteesta, sillä matkailu on Suomessa edelleen riippuvainen kotimaisista matkailijoista. Muualta tulevia matkustavaisia on yhä vain vähän.

Uusi illalliselämys starttaa Logomossa

Smörrebröd.

Logomon MOVE 5D-tila saa uuden fine dining -kokonaisuuden, kun syyskuussa käynnistyy kolmas immersiivinen illalliskonsepti – The Essence of Taste. Tällä kertaa vieraat pääsevät matkalle maailman ympäri – kahdeksan kohdetta, kaksitoista ruokalajia ja täysin uusi tarina tekevät illasta moniaistillisen seikkailun, jollaista ei muualla Suomessa koeta.

Pääosassa suomenruotsalainen vammaishistoria

Vammaishistoriakuukautta vietetään syyskuussa toista kertaa Suomessa. Kuukautta koordinoi verkosto, jossa on mukana yksityishenkilöitä, aktivisteja, instituutioita ja järjestöjä, joilla on erilaisia yhteyksiä vammaisliikkeeseen ja vammaisten ihmisten kulttuuriperintöön.

Termostaatit kuntoon, kulutus kuriin

Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit, saattavat kesän aikana jumiutua.

Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt kannattaa laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle, vaikka syksy vielä lämpimältä näyttäisikin. Kulutuksen seuranta on yhä tärkeämpää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.

Mediakuvasto kotihoidosta vahvistaa ikääntyviin liitettyä taakkapuhetta

Ikääntyneiden kotihoitoa on käsitelty mediassa runsaasti viime vuosina. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sanomalehdissä julkaistut kuvat kotihoidosta rakentavat mielikuvaa kiireisestä työn arjesta ja ikääntyneistä passiivisina hoivan kohteina.

Raisiolaiset lapset ja nuoret oppivat uimataidon Ulpukassa

Raisiolaiset lapset ja nuoret oppivat uimataidon Uintikeskus Ulpukassa. Ulpukassa käyvät koululaisryhmät esikoululaisista lukiolaisiin. Nuorimmille oppilaille opetuksen toteuttaa uimaopettaja.

Työtapaturmat vähentyneet työn luonteen muuttuessa

Työn tekemisestä on tullut turvallisempaa ja tapaturmariskit ovat pienentyneet. Muutos mahdollistaa myös työtapaturmavakuutuksien hinnoittelun päivittämisen.

Viking Linella kesän aikana lähes 1,8 miljoonaa matkustajaa

Viking Linen Turku–Tukholma-reitin matkustajamäärä oli kesäkaudella lähes 740 000.

Kesälomakausi houkutteli matkustajia Viking Linen laivoille viime vuoden tapaan. Kesän huippusesonki jatkui pitkälle elokuuhun Suomeen saapuvien turistien voimin.

Elokuussa ensirekisteröitiin uusia autoja viidennes vähemmän kuin viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan elokuussa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 5 262, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan elokuussa rekisteröitiin 9 247 uutta ajoneuvoa. Ensirekisteröinnit vähenivät 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.

Kaukolämpötyö sulkee ajokaistan Kalevantiellä

Kaukolämpötyö jatkuu Kalevantiellä Jaanintien risteyksen kohdalla 9.–26. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä Varissuon suuntaan ajettaessa.

Turku kutsuu uudet kaupunkilaiset Turun päivän etkoille TPS–KalPa-otteluun

Turun kaupunki toivottaa kaikki tänä vuonna Turkuun muuttaneet uudet kaupunkilaiset tervetulleiksi jääkiekko-otteluun Turun päivän etkoille. Ilta huipentuu poptähti Robinin esiintymiseen.

Biojätteen lajittelu entistä yleisempää

Kuntien jäteyhtiöt ovat ulottaneet jätelain ja alueellisten jätehuoltomääräysten vaatimusten mukaisen biojätteen erilliskeräyksen yhä useamman suomalaisen saataville. Kuvissa asukasmäärien osuudet ennen jätelain velvoitteiden voimaantuloa (oik.) sekä tilanne nyt (vas.).

Kuntien jäteyhtiöt ovat vastanneet hyvin jätelain vaatimuksiin biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Kesästä 2024 alkaen biojätteen lajittelu on ollut pakollista kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa ja muissa taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä. Suurin osa suomalaisista on saanut biojätteen erilliskeräysastian omaan jätekatokseensa.

Elokuu maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Lounais-Euroopassa koettiin elokuussa poikkeuksellinen helleaalto.

Yliopiston tutkijat nousevat Tieteen lavalle – aiheena musiikin voima

Keskustelua teatterin yleisölämpiössä johdattaa kaupunginteatterin teatterinjohtaja Satu Rasila.

Kaikille avoin ja maksuton Tieteen lava -keskustelusarja jatkuu kaupunginteatterin teatterin yleisölämpiössä. Tieteen lava on Turun yliopiston ja Turun Kaupunginteatterin yhteinen formaatti, jossa tutkijat avaavat teatterin ohjelmistossa olevien esitysten teemoja.

Liikenneturvallisuusviikolla huomio keskittymiseen liikenteessä

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Liikenneturvallisuusviikkoa. Teema ”Aistit avoinna liikenteessä” kannustaa lapsia ja nuoria keskittymään liikenteeseen ja aikuisia tukemaan turvallista liikkumista esimerkillään. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa, että liikenneturvallisuus opitaan lapsena ja se on paljon muutakin kuin pelkät säännöt.

Menestyskomedia Kvartetti avaa Teatteri Akselin juhlavuoden syyskauden

Reggien roolissa Kvartetti-näytelmässä nähdään Kari Danielsson.

Ronald Harwoodin käsikirjoittama Kvartetti (The Quartet) sai pohjoismaisen ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2002 ja sitä esitettiin loppuunmyydyille saleille tauotta lähes kymmenen vuotta. Kvartetti nähdään kymmenvuotisjuhliaan viettävän Teatteri Akselin päänäyttämöllä Aleksi Kauppisen ohjaamana. Näytelmä saa ensi-iltansa perjantaina 12. syyskuuta. Esityskausi jatkuu 17. lokakuuta saakka.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan johto vaatii junien nettiyhteydet kuntoon

Liikenne- ja viestintävaliokunnan johto vaatii junien netin kuntoon laittamista. Valiokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) ja varapuheenjohtaja Timo Furuholm (vas.) muistuttavat hallitusta, että toimivat yhteydet ovat kasvutoimia.

Kuivuusjaksot ja rankkasateet merkittävin riski vesihuollolle

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskin vesihuollolle.

Vesihuolto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen toimiala, jonka toimintavarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot haastavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa.

Urheilu

Turkulaiset salibandyjoukkueet uuden edessä

TPS:n ja FBC Loiston keskinäisestä taistosta on lupa odottaa entistä tasaisempaa. Kauden ensimmäistä derbyä joudutaan odottamaan lokakuun alkuun.

TPS ja Loisto lähtevät F-liigan kauteen muuttuneessa tilanteessa

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.