Vuosikymmenien kuluessa soita on kuivatettu pelloiksi ja metsänkasvatuksen tarpeisiin, minkä seurauksena kosteikkojen tila on heikentynyt rajusti. Soiden kuivattamisen takia suoluontotyypeistämme jopa noin puolet on arvioitu uhanalaisiksi.

Metsähallituksen Luontopalvelut on laajassa Hydrologia-LIFE-projektissa (2017–23) ennallistanut luonnonsuojelualueilla sijaitsevia soita muun muassa tukkimalla suo-ojia, jotta suot saisivat luontaisen vesitaloutensa eli hydrologian takaisin. Ennallistettua alaa syntyi jopa yli hankkeen tavoitteen, lähes 6 000 hehtaaria. Se vastaa yli 8 000 jalkapallokenttää.

– Yhdessä hankekumppanien kanssa kunnostimme myös puroja, lampia ja umpeen kasvavia lintujärviä. Kartoitimme jokien ja purojen luontoa yli sadan kilometrin verran ja kunnostimme niistä yhteensä 42 kilometriä, kertoo projektipäällikkö Maria Tiusanen tiedotteessa.

– Hankimme myös 160 hehtaaria suoalueita suojeluun. Kehitimme yhdessä menetelmää vesien palauttamiseksi kuivuneille soille sekä jatkoimme pitkäaikaisia seurantoja ennallistamistoimien vaikutuksesta luontoon.

Myös vesiensuojelukuluja säästyy, kun kehitetään uusia, kustannustehokkaampia menetelmiä talousmetsien kunnostusojituksen ja ennallistamistoimien yhteensovittamiseksi. Hankkeessa pilotoitiin vesienpalautusta viidellä suojelusuolla. Kuivuvalle suolle ohjataan sinne kuuluva vesi kaivamalla johdeojia, joita pitkin vesi pääsee suon luontaisille virtausreiteille. Hankkeen aikana vesienpalautuksesta on tullut vakiintunut ennallistamismenetelmä. Uusia kohteita kartoitetaan ja toteutetaan jo ympäri Suomen.

Kosteikkojen ja niiden lajien kehittyminen parempaan suuntaan on usein hidasta ja vaatii pitkäaikaista seurantaa. Suomessa on maailmanlaajuistesti ainutlaatuinen ennallistettujen soiden seurantaverkosto, jonka päätavoitteena on selvittää, onko ennallistaminen onnistunut palauttamaan elinympäristöt kohti luonnontilaa.

Myös Hydrologia-LIFE-hankkeen seurannat osoittavat, että ennallistamistoimet palauttavat vedenpinnan tason lähelle vastaavaa luonnontilaista ja vähentävät sen vaihtelua. Ennallistamisen jälkeen valumaveden ravinnepitoisuudet ovat suovesiä korkeammat, mutta häiriö laantuu ennallistamista seuraavina vuosina.

Jo hankkeen aikana saimme todistaa hyviä tuloksia myös lintuvesikunnostuksista. Vertailuissa ennen ja jälkeen kunnostusten havaittiin vesilintujen laji- ja parimäärien kasvaneen useilla kohteilla heti kunnostuksen jälkeen. Myöhemmissä seurannoissa on huomattu, että vuosittainen vaihtelu lajien määrissä voi olla suurta, minkä takia pitkäaikainen vaikutusten seuranta lintuvesillä on tarpeen.

Hydrologia-LIFE-hankkeen saama rahoitus oli 8,9 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia tuli Euroopan unionilta ja 40 prosenttia oli kansallista rahoitusta. LIFE on Euroopan unionin ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeiden rahoitusväline, jonka avulla tuetaan EU:n ympäristöpolitiikan toimeenpanoa.

Soita riittää ennallistettavaksi ja puroja kunnostettavaksi myös tuleville vuosille. Vuoden 2024 alusta laaja toimijajoukko lähtee yhdessä toteuttamaan ennätyksellisen suurta luontohanketta. Tähän tarjoaa mahdollisuuden kahdeksanvuotinen Priodiversity LIFE -hanke, joka 50 miljoonan euron rahoituksellaan on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Sen kautta kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi.

Toimintatapoja ovat muun muassa maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat sekä ennallistaminen laajoina ja vaikuttavina kokonaisuuksina. Kaikissa toimenpiteissä on tarkoitus hyödyntää hyviksi todettuja käytäntöjä, kehittää uusia ja vakiinnuttaa parhaimmat valtakunnalliseen käyttöön. EU:n LIFE-ohjelman rahoitusosuus on 30 miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)