Kansainvälistä kauppaa tekevien suomalaisyritysten logistiikkahaasteet ovat puolessa vuodessa lähes tuplaantuneet: nyt lähes 20 prosenttia nosti logistiikan keskeiseksi ongelmaksi markkinoilla. Kaksi kolmasosaa arvioi, että kotimaan kustannusnousu vaikeuttaa viennin kasvattamista. Sen sijaan vain 15 prosenttia pitää Kiina-riippuvuuksia merkittävänä tekijänä liiketoiminnan kannalta. Tiedot ilmenevät EK:n Vientibarometrista, johon vastasi 474 ulkomaankauppaa tekevää yritystä tammikuussa.

EK:n Vientibarometrin mukaan yritysten kasvunäkymät eivät ole merkittävästi parantuneet edellisestä elokuussa tehdystä kyselystä. Maailmantalouden epävarmuudessa joka neljäs vientiyritys ennakoi ulkomaankauppansa supistuvan ja lähes yhtä moni odottaa kasvua. Yli 40 prosenttia arvioi viennin jatkuvan nykytasolla, joten vientimarkkinoilta ei ole luvassa nopeasti mitään merkittävää vetoapua Suomen talouden kasvuun. Viennin kasvun vauhdittuminen uhkaa viivästyä.

Uutena ilmiönä Vientibarometrin tuloksissa näkyy Punaisen meren ja Suezin kanavan kuljetusreittien kriisiytyminen, arvioi EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori tiedotteessa.

– Suezin pullonkaula viivästyttää merkittävästi kuljetuksia, nostaa rahdinhintoja ja kasvattaa konttipulaa. Pitkittyessään kriisin isommat vaikutukset ovat kuitenkin vasta edessäpäin. Tämä tuntuu jo nyt Suomen viennissä ja tuonnissa toimitusten viivästyksinä sekä kohoavina kuluina, mikä ei edesauta Suomen viennin kilpailukykyä tällä hetkellä muiden haasteiden lisänä.

Lähes 70 prosenttia yrityksistä ilmoittaa suurvaltajännitteiden vaikuttavan niiden liiketoimintaan, minkä johdosta puolet yrityksistä on hajauttanut toimitusketjujaan useammalle maalle tai toimittajalle. 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa tuoneensa tuotantoa ja hankintoja Suomeen tai lähialueille. Yritysten globaalit arvo- ja toimitusketjut ovat nyt koetuksella, joten muutoksia niihin tehdään yritystasolla riskien hallitsemiseksi.

Yrityksissä siis ennaltaehkäistään riskejä, joita voisi aiheutua Kiinan ja USA:n tai jopa EU:n kesken kärjistyvästä kauppasodasta tai logistiikkakriisien pahenemisesta, arvioi Vuori:

– Suomalaisyritysten Kiina-riippuvuudet ovat kuitenkin varsin maltilliset, sillä vain 15 prosenttia kokee sen merkittäväksi liiketoimintansa kannalta. Viime vuosien aikana ne ovat hajauttaneet selvästi Kiina-riskejään sekä niin sanotusti kapseloineet Kiina-toimintoja muusta kansainvälisestä liiketoiminnastaan.

Kiina-riippuvuuksia on syytä vähentää, mutta kaikilta osin se ei helppoa. EU:n ja Suomenkin talous tarvitsee 33 kriittistä raaka-ainetta. Niistä 19 on Vuoren mukaan sellaista, joissa Kiina on tällä hetkellä ainoa toimittaja.

Mielenkiintoista on Timo Vuoren mukaan se, että peräti viidennes yrityksistä ilmoittaa tuoneensa hankintoja Suomen ja lähialueille. Yli 40 prosenttia yhä kasvattaa varastoja. Molemmat ovat merkittävä muutos suomalaisyritysten aikaisemmista liiketoimintamalleista. Kasvaneet varastot sitovat pääomia ja voivat hidastaa taloutta hillitsemällä investointeja, mutta toisaalta se vahvistaa toimitusvarmuutta.

42 prosenttia vientiyrityksistä ilmoittaa viennin säilyvän ennallaan ja 28 prosenttia uskoo vientinsä kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Maantieteellisesti viennin kasvu painottuu erityisesti Pohjoismaihin (43 prosenttia) ja muualle Eurooppaan (54 prosenttia) mutta myös Yhdysvaltoihin (24 prosenttia).

Kotikentältä katsottuna viennin kasvun suurimmaksi haasteeksi nousi yleinen kustannusten nousu (64 prosenttia), mikä heikentää yritysten hintakilpailukykyä maailmalla. Tämän ohella kotimaan näkökulmasta nousee esille tuttu pula osaavasta työvoimasta (21 prosenttia).

Kohdemarkkinoiden näkökulmasta viennin kasvun suurimpana haasteena on maailmanpoliittinen epävarmuus (57 prosenttia). Sen sijaan kaupan esteet ja protektionismi eivät vielä merkittävästi vaikeuta yritysten vientiä, sillä vain 16 prosenttia vientiyrityksistä ilmoittaa kaupanesteistä.

Kuljetusten ja logistiikan haasteet (18 prosenttia) ovat selvässä nousussa syyskuuhun verrattuna (11 prosenttia). 16 prosenttia vientiyrityksistä kokee ongelmaksi kilpailua vääristävät valtiontuet.

68 prosenttia vientiyrityksistä ilmoittaa suurvaltapolitiikan vaikuttavan niiden liiketoimintaan.

Kiina-riippuvuus on erittäin merkittävä riski neljälle prosentille yrityksistä ja merkittävä riski 11 prosentille. Vähäinen tai kohtalainen riski se on 62 prosentille yrityksistä. 22 prosenttia vastaa, ettei niillä ole lainkaan Kiina-riskiä.

Vientiyrityksistä 48 prosenttia on tehnyt viimeisen vuoden aikana muutoksia toimitusketjuihinsa. Näistä 50 prosenttia on hajauttanut toimitusketjujaan useammalle toimittajalle tai useampaan maahan. Tärkeimmät syyt toimitusketjujen muutoksille ovat olleet koronapandemian aiheuttamat toimitushäiriöt, Venäjän hyökkäyssota ja kiristyvät suurvaltajännitteet.

42 prosenttia on kasvattanut varastojaan varmistaakseen liiketoimintansa häiriöttömyyden, vaikka varastojen kasvattamisen uskottiin olevan tilapäinen ja poikkeuksellinen toimia.

20 prosenttia on palauttanut tuotantoaan Suomeen tai lähialueille, ja 39 prosenttia on lisännyt hankintoja Suomesta tai muualta Euroopasta.

26 prosenttia ilmoittaa tehneensä muutoksia toimitusketjuihinsa vastuullisuuteen liittyvistä syistä.

EK:n Vientibarometri toteutettiin 10.–24. tammikuuta. Tulokset perustuvat 474 ulkomaankauppaa tekevän yrityksen toimitusjohtajan tai muun ylimmän johdon vastauksiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)