Katupölyä on noussut ilmoille poutaisen ja kuivan sään myötä. Vaikka katupöly heikentää ilmanlaatua Suomessa keväisin, kansainvälisesti verrattuna Suomessa on erittäin hyvä ilmanlaatu.

Ilmanlaatu on ollut Suomessa tällä viikolla monin paikoin välttävä tai huono, hetkittäin jopa erittäin huono.

– Viime päivinä on mitattu hyvin korkeita katupölypitoisuuksia kymmenissä kaupungeissa, kun sää on ollut kuivaa, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Katriina Kyllönen tiedotteessa.

Pölytilanne helpottuu katujen puhdistuksen edetessä sekä sateiden myötä.

Katupölyä syntyy, kun liikenne nostaa kuivilta kaduilta talven aikana kertyneitä pölyhiukkasia, jotka ovat lähtöisin hiekoitushiekasta sekä tien pintojen ja renkaiden kulumisesta. Nastarenkaat lisäävät katupölyn muodostumista.

– Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla, Kyllönen korostaa.

Katupöly voi aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista.

Vaikka parhaillaan ilmanlaatutilanne on vaikea keväisen katupölyn takia, on ilmanlaatu Suomessa yleisesti hyvä. Vuoden 2023 tarkistetun ilmanlaatudatan perusteella Suomen keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus, 4,6 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m3), alittaa Maailman terveysjärjestö WHO:n tiukan terveysperusteisen ohjearvon viisi mikrogrammaa kuutiometrissä. Ohjearvo ylittyy lähinnä muutamilla vilkkaasti liikennöidyillä teillä, mutta jää niilläkin selvästi alle EU:n raja-arvon, joka on 25 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Suomen puhtainta ilmaa mitataan pohjoisen Lapin mittausasemilla.

Suomessa kaupungit vastaavat oman alueensa ilmanlaadun seurannasta, ja Suomessa toimii noin 100 ilmanlaadun mittausasemaa. Ilmanlaadun mittauksilla seurataan etenkin terveydelle haitallisten ilmansaasteiden pitoisuuksia, kuten hiukkasia, typenoksideja ja otsonia. Näiden avulla seurataan erilaisten päästölähteiden, kuten liikenteen, teollisuuden ja kaukokulkeuman, vaikutuksia hengitysilmaan. Ilmanlaadun seurannassa hyödynnetään myös satelliittimittauksia ja mallinnustuloksia.

Lisätietoja oman asuinalueen ilmanlaadusta saa paikallisilta ilmanlaadun asiantuntijoilta. Koko Suomen Ilmanlaadun tilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)