Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman, vuonna 1993 käynnistyneen valtakunnallisen Nocturna-yöperhosseurannan 30-vuotisraportti esittelee yöperhosseurannan historiaa, taustoja ja maamme muuttuvaa yöperhoslajistoa. Nocturna on yksi Suomen pisimpiä eliöryhmien seurantoja ja Euroopan kolmanneksi pisimpään jatkunut yöperhosten seuranta. Yöperhoset ilmentävät herkästi ympäristössä tapahtuvia muutoksia, joten niiden seuranta antaa arvokasta tietoa muun muassa ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.

Valtakunnallisen yöperhosseurannan toiminta-aikana Suomeen on levittäytynyt useita kymmeniä uusia yöperhoslajeja. Monet aiemmin harvalukuiset, vain maan eteläosiin rajoittuneet lajit ovat levittäytyneet voimakkaasti pohjoisemmaksi, minkä seurauksena etenkin maan eteläpuoliskon yöperhosyhteisöt ovat muuttuneet koostumukseltaan ”eteläisemmiksi”. Samaan aikaan monet Suomessa esiintyvät viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet pohjoisemmaksi ja jopa hävinneet kokonaan eteläisemmiltä alueilta.

– Tällaisten muutosten odotetaan jatkuvan ilmaston lämmetessä myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Juha Pöyry Sykestä tiedotteessa.

Kaiken kaikkiaan seurantapaikoilla vuosittain havaittujen yöperhoslajien lukumäärä on kasvanut 30 vuoden aikana. Myös monien lajien yksilömäärä on kasvanut voimakkaasti, mutta yhtä monen lajin kannat ovat heikentyneet. Kokonaisyksilömäärissä on havaittu voimakasta vuosittaista vaihtelua, ja koko seuranta-aikana on todettu, että yöperhosten runsaus vaihtelee noin kymmenen vuoden syklissä. Vaihteluista huolimatta kokonaisyksilömäärissä ei ole ollut havaittavissa selkeää kasvavaa tai laskevaa trendiä.

Todennäköisimpiä ympäristöllisiä syitä yöperhoslajiston muutoksiin ovat ilmaston lämpenemisen ohella maankäytön muutokset, esimerkiksi hakkuut ja tehostunut maanviljely, jotka ovat voineet heikentää joidenkin lajien elinympäristöjä. Myös ravintokasvien kautta vaikuttaneet typpilaskeuma ja ilmansaasteiden väheneminen ovat saattaneet vaikuttaa muutoksiin. Esimerkiksi jäkäliä ravintonaan käyttävät yöperhoslajit ovat todennäköisesti hyötyneet happaman laskeuman vähenemisestä ja jäkälien typpipitoisuuden kasvusta.

Lämpenemisen ja kasvukauden pitenemisen vaikutukset näkyvät myös yöperhosten monisukupolvisuuden yleistymisenä, sillä yhä useammat lajit tuottavat loppukesällä tai syksyllä toisen sukupolven.

Elintavoiltaan monimuotoiset ja kaikenlaisissa ympäristöissä elävät yöperhoset reagoivat ja ilmentävät herkästi ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

– Yöperhosseurantaa olisikin tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa, jotta näiden muutosten vaikutuksista saadaan ajantasaista tietoa, toteaa tutkija Ida-Maria Huikkonen Sykestä.

Nocturna-yöperhosseuranta alkoi vuonna 1993 erilaisten elinympäristöjen kattavana yleisseurantana, mutta keskittyi 1990-luvun lopulla pääasiassa metsäympäristöjen yöperhoslajiston seurantaan. Nocturna on pisimpiä eliöryhmien seurantoja Suomessa, ja Euroopan kolmanneksi pisimpään jatkunut yöperhosten seuranta.

Seurantaa on tehty valopyydysten avulla: alkuun työssä käytettiin perinteisiä Jalas-mallisia yöperhospyydyksiä, mutta vuodesta 2020 alkaen otettiin käyttöön uudenlaiset pakastinrysät. Alun perin pyydysten ylläpidosta vastasivat alueelliset ELY-keskukset, mutta nykyisin toiminta jatkuu pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Laadukkaan aineiston kertymisen ovat seurannan koko toiminnan ajan mahdollistaneet perhosharrastajat, jotka ovat toimineet vapaaehtoisina aineistojen määrittäjinä.

– Suomessa perhosharrastuksella ja -tutkimuksella on pitkät perinteet, ja innokkaita määrittäjiä on riittänyt yöperhosseurantaan koko toiminnan ajan, kertoo Huikkonen.

Pitkä, maantieteellisesti kattava aikasarja on erittäin arvokas, ja aineistoa on hyödynnetty paljon tieteellisissä tutkimuksissa. Aineiston avulla on tutkittu muun muassa lajien levittäytymistä ja sen yhteyksiä ympäristömuutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, sekä eri eliöryhmien välisiä vuorovaikutuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)