Barokkimatka halki Euroopan

Maija Kontunen, Arja Yurtseven ja Julia Tamminen. Maija Kontunen, Arja Yurtseven ja Julia Tamminen. Kuva: Turun konservatorio

Turun konservatorion opettajakonserttisarja käynnistyi viime keväänä, ja jatkuu Turun päivänä sunnuntaina 15. syyskuuta Martinkirkossa kello 15 kuultavalla Barokkimatkalla halki Euroopan. Konsertissa soittavat Maija Kontunen ja Arja Yurtseven, barokkiviulu sekä Julia Tamminen, cembalo.

Konserttiohjelma esittelee monipuolisesti 1600-luvun säveltäjien tyylisuuntauksia eurooppalaisista vallan ja musiikin metropoleista. Konsertissa kuullaan sävellyksiä musiikin mahtimaan ja barokin synnyinmaan, Italian, Vivaldilta, Valentinilta ja Falconierilta.

Italialaisen tyylin hallinneelta saksalaiselta, sittemmin englantilaistuneelta Händeliltä, kuulemme aikakauden suosittua sävellysmuotoa edustavan triosonaatin. Ranskaa edustaa hovin tanssiperinteestä ammentava Boismortier, jonka elegantti ja hienovarainen tyyli luo vastapoolin italialaiselle runsaudelle. Itävaltalaisen Gottlieb Muffatin musiikissa yhdistyy sekä italialaisia että ranskalaisia vaikutteita.

Konserttisarja järjestetään Turun konservatorion tukisäätiön tuella. Sarja jatkuu loka–marraskuussa Sigyn- ja Seili-saleissa kuultavin konsertein. Sarjan konsertteihin on vapaa pääsy. Barokkimatkan halki Euroopan järjestävät yhdessä Turun konservatorio ja Martin seurakunta.

Maija Kontunen aloitti viuluopintonsa Lappeenrannan musiikkiopistossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Leena Siukonen-Penttilän johdolla ja teki viuludiplominsa vuonna 1982 ja Sibelius-Akatemian järjestämän ensikonserttinsa vuonna 1984. Jatko-opintoja seurasi sekä Wienin musiikkikorkeakoulussa että Hollannissa useaan eri otteeseen vuoteen 1990 asti. Omin konsertein, kamariyhtyeissä ja orkestereiden solistina hän on esiintynyt Suomessa, Pohjoismaissa ja Venäjällä sekä tehnyt lukuisia äänitteitä Yleisradiolle duo-, trio- ja kvartettikokoonpanoissa, muun muassa Kerava-kvartetissa. Radion Sinfoniaorkesterin 2. viulun varaäänenjohtajana Kontunen toimi vuodesta 1983 vuoteen 1999 ja vuodesta 2000 Turun Filharmonisen Orkesterin 2. konserttimestarina. Hän soittaa myös useissa eri yhtyeissä ja kamariorkestereissa Turussa ja Helsingissä, muun muassa yhtenä suomalaisen kamariorkesterin äänenjohtajista sekä opettaa viulunsoittoa muun muassa Naantalin musiikkiopistossa. Kontunen suoritti barokkiviulututkinnon Novia-ammattikorkeakoulussa ja on yksi Turun Vanha Musiikki-yhtyeen perustajista.

Viulisti Arja Yurtseven teki pitkän uran toimien yli kolmen vuosikymmenen ajan Turun konservatorion viulunsoiton lehtorina. Vuodesta 2009 lähtien Yurtseven on opettanut Sibelius-Akatemiassa viulupedagogiikkaa ja viulunsoittoa, ja tällä hetkellä hän opettaa lisäksi nuoria viulisteja musiikkiopisto Juvenaliassa lehtorina sekä viulupedagogiikkaa Turun Taideakatemiassa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Turun filharmonisen orkesterin vakinaisena ensiviulunsoittajana. Yurtseven suoritti viuluopintonsa Sibelius-Akatemiassa ja barokkiviulistiksi hän valmistui ammattikorkeakoulu Novian barokkilinjalta. Opettamisen ohella hän on jatkanut aktiivista muusikon uraansa orkesteri- ja kamarimuusikkona sekä barokkiviulistina. Yurtseven on yksi vuonna 2014 perustetun Turun Vanhan Musiikin yhdistyksen perustajajäsenistä.

Julia Tamminen työskentelee aktiivisesti konsertoivana urkurina, cembalistina ja lied -pianistina. Hän on konsertoinut Suomen keskeisillä festivaaleilla ja ympäri Eurooppaa sekä solistina että kamarimuusikkona eri kokoonpanoissa. Hän toimii cembalo-, ja urku- ja pianopedagogina Turun konservatoriossa sekä vastaa konservatorion urkujen ja cembalojen virityksestä ja huollosta. Tamminen opiskeli Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sekä Amsterdamin konservatoriossa. Tärkeimpinä cembalonsoiton opettajinaan Suomessa olivat Anssi Mattila ja Elina Mustonen. Hän on täydentänyt cembalo-opintojaan muun muassa Ton Koopmanin, Gustav Leonhardtin, Skip Sempén ja Mitzi Meyersonin mestarikursseilla. Tamminen on voittanut palkintoja lukuisissa kansainvälisissä kilpailuissa. Hän toimii perustajajäsenenä vanhan musiikin yhtyeessä Un’altra ondata sekä soittaa Suomalaisen barokkiorkesterin riveissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Alueiden eriytyminen iso haaste taloyhtiöille

Jos osakas ei pysty maksamaan vastikkeitaan, taloyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa.

Väestön väheneminen, osakkaiden maksuvaikeudet ja taloyhtiöiden rahoitusongelmat sekä korjausvelka voivat muodostaa yhä useammassa taloyhtiössä vaikean yhtälön. Erityisesti muuttotappioalueilla maksukykyisten osakkaiden joukko voi pienentyä samaan aikaan, kun korjaustarpeet kasvavat ja rahoituksen saaminen vaikeutuu. Pahimmillaan taloyhtiössä joudutaan arvioimaan, onko toiminnan jatkamiselle enää realistisia edellytyksiä.

Suomalaiset Pohjoismaiden pessimistisin kansa

Joka toinen suomalainen uskoo taloudellisen tilanteensa olevan parempi viiden vuoden kuluttua. Osuus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodessa ja on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2018. Epävarmuus näkyy kuitenkin edelleen: joka viides suomalainen murehtii päivittäisistä menoista selviämisestä, paljastaa Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimus.

Kaarina-talon luentosarjassa aiheena Loirejoen laakson linnat

Diane de Poitier.

Kaarina-talon luentosarjassa on lokakuussa luvassa kaksi hyvin erilaista luentoa. Keskiviikkona 14. lokakuuta luennolla on aiheena Loirejoen laakson linnat sekä niissä asuneiden merkittävien naisten elämät ja roolit. Loiren laakson palatseihin lukeutuvat muun muassa Château de Chambord, Château de Chenonceau ja Amboisen linna.

Paraisilla kadoksissa ollut mies löydettiin kylmissään

Paraisten keskustasta katosi kehitysvammainen mies lauantaina alkuillasta. Mies löytyi myöhemmin illalla kunnossa, mutta kylmissään.

Sanallisia herkkupaloja Markku Haapion tapaan

Markku Haapio.

Markku Haapion Suussa sulavat sanat -kirja tarjoilee ruokaa, juomaa, syömistä ja juomista kuvaavia sanallisia herkkupaloja. Kirja julkistettiin Turun kirjamessuilla.

Selkäviikon teema – Hyvinvoiva selkä läpi elämän

Valtakunnallista selkäviikkoa vietetään tänä vuonna 12.–18. lokakuuta teemalla Hyvinvoiva selkä läpi elämän". Viikon aikana Selkäliitto ja paikalliset selkäyhdistykset järjestävät kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Lisäksi Selkäliitto jakaa selkäviikolla tietoa ja vinkkejä selän hyvinvointiin.

Kilta Goes Anime Fest tuo japanilaisen animaation klassikot Kino Kiltaan

Kilta Goes Anime Fest järjestetään Cinema Deliriumin, Kino Killan sekä Kinokkion yhteistyönä.

Kilta Goes Anime Fest kokoaa Turun Kino Kiltaan viiden elokuvan kokonaisuuden, joka kulkee Hayao Miyazakin ensimmäisestä pitkästä ohjaustyöstä Studio Ghiblin rakastetuimpiin klassikoihin. Perjantain suuret seikkailut vaihtuvat lauantaina Totoron lämpöön, Eilisen kuiskauksen luovaan kasvutarinaan ja Cagliostron linnan vauhdikkaaseen finaaliin. Lauantain ohjelmaan kuuluu myös animeaiheinen kirpputori.

Loton potti nousee kahdeksaan miljoonaan euroon

Lotossa ei löytynyt täysosumia, joten potti kasvaa kahdeksaan miljoonaan euroon. Loton kierroksen 41/2026 oikea rivi on 13, 14, 17, 20, 27, 29 ja 36. Lisänumeroksi arvottiin 31 ja plusnumeroksi 12.

Sivistys on yhteiskunnan käyttövoima, ei vain yksilön etu

Sivistys on kykyä ajatella kriittisesti, kuunnella toisia ja ymmärtää erilaisia näkökulmia, muistuttaa kirjoittaja.

Lokakuussa vietettävä sivistysviikko laajenee tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteispohjoismaiseksi. Ajankohta keskustelulle sivistyksen merkityksestä on osuva.

Sirkusfestivaali järjestetään toista kertaa

Turku vahvistaa asemaansa suomalaisen sirkuksen kaupunkina, kun Circus FALL Festival järjestetään toista kertaa 16.–18. lokakuuta. Festivaali sai alkunsa vimme vuonna, jolloin se esitteli nykysirkuksen monipuolisuutta ja keräsi laajasti huomiota. Ohjelmisto toteutuu Turussa Saaristobaarissa, Barker-teatterissa, Aura Companyn teatterissa ja Turun Taideakatemialla.

Arvot vaikuttavat siihen, ostetaanko kunnostettua elektroniikkaa

Kuluttajien käsitykset uudelleenvalmistetuista elektroniikkatuotteista perustuvat usein enemmän tunteisiin kuin tietoon niiden todellisista ominaisuuksista. Siksi käytettyihin ja sittemmin kunnostettuihin tuotteisiin liitettyjä mielikuvia tulisi muokata eri kuluttajaryhmille sopiviksi.

Maisema läsnäolona ja muistona

Hammare, Det Gröna, 50x40 cm, 2026.

Nina Kerolan ja Annette Hammarénin näyttely Paluu paikkaan on esillä Galleria Joellassa 15.10.–8.11.

Pimeys lisää mopojen ja mönkijöiden turvallisuusriskejä

Syksyllä tuhannet nuoret liikkuvat jälleen mopoilla ja mönkijöillä kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luokse. Pimeät illat, sateet ja heikentyvä näkyvyys lisäävät riskejä, jolloin ajoneuvon kunnolla on entistä suurempi merkitys turvallisuudelle.

Henkilöauto tulessa Turun kehätiellä

Henkilöauto syttyi palamaan Turun kehätiellä Raisioon päin menevällä kaistalla Orikedon liittymän läheisyydessä lauantaina iltapäivällä.

Kideko etsii lapsi–vanhempi-tiimejä uusiin Pikkurakentajat-työpajoihin

Pikkurakentajat-työpajoissa yhdistetään rakennusarkkitehdin, varhaiskasvattajan sekä kuvataidekasvattajan osaaminen.

,Turun lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Kideko käynnistää lukuvuonna 2026–27 uuden, AEL-säätiön tukeman pilottihankkeen, johon etsitään nyt innokkaita lapsi–vanhempi-tiimejä. Maksuttomissa Pikkurakentajat-työpajoissa yhdistetään rakennusarkkitehdin, varhaiskasvattajan sekä kuvataidekasvattajan osaaminen täysin uudenlaiseksi arkkitehtuurin taidekasvatukseksi.

Joka kolmas lisäisi työn määrää julkisen velan taittamiseksi

Suomalaiset tasapainottaisivat julkista taloutta mieluiten leikkaamalla menoja, lisäämällä työllisyyttä tai korottamalla veroja. Kaikkien kyselyssä esitettyjen sopeutuskeinojen kannatus on noussut vuodesta 2020. Palkkamalttia kannattaa nyt joka viides vastaaja, kun vuonna 2020 osuus oli kymmenen prosenttia.

Palovaroittimet siirtyivät taloyhtiöiden vastuulle, mutta merkittävä osa jäi oman onnensa nojaan

14 prosenttia kerros-, rivi- ja paritaloasukkaista kertoo, että taloyhtiö ei tarkastanut tai uusinut palovaroitinta lakiuudistuksen yhteydessä. Jos taloyhtiö ei huomautuksesta huolimatta ota asiaa vakavasti, kannattaa vinkata tästä pelastusviranomaiselle, sanoo LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Antti Määttänen .

Kunnat investoivat infraan enemmän kuin koskaan

Kuntaliitto julkaisi 8. lokakuuta selvityksen kuntien infran investoinneista ja käyttömenoista. Selvitys osoittaa, että kunnat ovat Suomen suurin infrastruktuuri-investoija. Kunnat ja kaupungit investoivat infraan enemmän kuin koskaan aiemmin: infra muodostaa noin 40 prosenttia kuntien kaikista investoinneista.

Näköislehti

Urheilu

Otteluanalyysi: Jaro-tappio täydensi TPS:n mahalaskun

Timo Zaal oli TPS:n parhaimmistoa.

Totaalinen mahalasku. Näin voi luonnehtia TPS:n karsintasarjaa eli jalkapalloilun Veikkausliigan alempaa loppusarjaa. Neljä peliä, ei yhtään tehtyä maalia, yksi piste. Sarjapaikastaan taisteleva Pietarsaaren Jaro kävi ryöväämässä pisteet Kupittaalta maalein 0–1. Jaro katkaisi kahdeksan ottelun voitottoman putken ja otti ensimmäisen voittonsa sitten heinäkuun.

Suomen rikkain ruuna Morison kilpailee Pohjoismaiden mestaruudesta Turussa

Morison ja Siru Juutinen.

Kaikkien aikojen eniten palkintorahaa tienannut suomenhevosruuna Morison tavoittelee viikonloppuna kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruutta Turussa. Pälkäneläisen Siru Juutisen osaomistaman, kasvattaman ja valmentaman ruunan kilpailuoikeus päättyy vuodenvaihteessa, jolloin sitä odottavat eläkepäivät ja uudet tehtävät.

Kattelus ja Carmody Loimun kokoonpanoon

Tommy Carmody nähdään ensi kaudella Loimun paidassa.

Loimu vahvistaa joukkuettaan kahdella uudella pelaajalla juuri lentopallon Mestaruusliiga-kauden kynnyksellä. Yleispelaaja Kalle Kattelus ja keskipelaaja Tommy Carmody liittyvät oranssimustiin Loimun 50. pääsarjakaudeksi. Kokoonpanon täydentäminen tuli ajankohtaiseksi, sillä Loimu on kärsinyt poikkeuksellisen paljon loukkaantumisista liigakauteen valmistautumisen aikana.

Puukkokatsomo: Reaaliteetit iskivät lentopalloliigaan

Historiallisen lentopallon EM-pronssin jälkihuumassa pudottiin Turussa hyvin nopeasti suomalaisen pääsarjapalloilun realiteettien äärelle, kun Tuto Volley ilmoitti viime viikolla luopuvansa lentopallon Mestaruusliigapaikasta.

Liigaseuran urheilumenestys määrittää jatkossa sen talouden – seurojen väliset tuloerot kasvavat

Kasvaneet pelaajabudjetit ja Liigan seurojen määrän sekä runkosarjan ottelumäärän kasvu nostavat myös joukkueiden taloudellista riskiä erityisesti tilanteessa, jossa seura putoaa alempaan sarjaan.

Konsulttiyhtiö EY:n Liigaraportin mukaan meneillään oleva kausi on yksi suomalaisen huippujääkiekon merkittävimmistä murroskohdista vuosikymmeniin. Sarjajärjestelmän uudistuminen, ylempään ja alempaan sarjaan valmistautuminen sekä Jokerien paluu pääsarjaan tekevät alkaneesta kaudesta 2026–27 poikkeuksellisen mielenkiintoisen. Kasvaneet pelaajabudjetit ja Liigan seurojen määrän sekä runkosarjan ottelumäärän kasvu nostavat myös joukkueiden taloudellista riskiä erityisesti tilanteessa, jossa seura tippuu alempaan sarjaan. Muutokset seurojen tulonmuodostuksessa tulevat johtamaan entistä suurempiin tuloeroihin.

Sirkusottelut avasivat ovet isoon kiinnostukseen

Ottelunsa Turun Ice Cage 8 -illassa voittanut Sani Brännfors on eräs lupaavimpia suomalaisia vapaaottelijoita. Hänen tekemisestään on sirkustelu kaukana.

Kamppailu-urheilussa , erityisesti vapaaottelussa, on eletty viime vuodet vahvaa buumia. Kotimaiset promootiot, Ice Cage ja IFN etunenässä, ovat järjestäneet tapahtumiaan jäähalleissa ja pienemmätkin organisaatiot, kuten turkulainen Hamara, on vetänyt tapahtumiinsa hyvin väkeä.