Pidä Saaristo Siistinä ry seurasi tänä vuonna rannoilta löytyvän roskan määrää ja laatua yhteensä 15 rannalla ympäri Suomen. Seurantatulokset puhuvat puolestaan – rannoilta löytyy edelleen eniten kuluttajalähtöistä muovia.

Pidä Saaristo Siistinä ry on seurannut Suomen rantojen roskaisuutta jo 12 vuoden ajan. Seurantatulokset ovat osoittaneet, että suurin roskan lähde on kertakäyttökulttuuri ja vapaa-ajan vietto vesien äärellä, sillä kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat rannat ovat ylivoimaisesti roskaisimpia muihin rantoihin verrattuna. Tänä vuonna Pidä Saaristo Siistinä ry seurasi rannalta löytyvien roskien määrää ja laatua yhteensä 15 rannalla. Pohjoisin seurattava ranta sijaitsi Kalajoella, eteläisin Utössä, läntisin Ahvenanmaalla ja itäisin ranta Kotkan Lehmänsaaressa.

– Roskien reitit ja lähteet voidaan edelleen jäljittää pääasiassa maihin ja rannankäyttäjiin, koska kaupunkirantojen roskamäärät ovat kymmenkertaiset luonnontilaisiin rantoihin verrattuna. Muovisia vanupuikkoja löytyy lähes kaikilta seurantarannoilta, kertoo ohjelmapäällikkö Julia Jännäri Pidä Saaristo Siistinä ry:stä tiedotteessa.

Seurantarannoilta löytyneiden roskien määrä ja laatu ei tarjonnut juurikaan yllätyksiä. Löydetyt roskat olivat aiempien vuosien tapaan suurimmaksi osaksi tupakantumppeja, nuuska- ja nikotiinipusseja sekä pieniä ja keskikokoisia muovinpaloja. Pahvisen ilotuliteroskan määrä oli viime vuoden tapaan jälleen suuri. Yllätyksiäkin silti löytyi. Pidä Saaristo Siistinä ry kävi tekemässä seurantaa muun muassa Raumalla, josta löytyi tavallisesta poikkeavaa muoviroskaa.

– Löysimme Raumalta keväällä runsaasti vaaleaa silppua, jota havaitsimme syksyllä lisää. Silpusta keskusteltiin Syken kanssa, ja heidän asiantuntijansa analysoivat materiaalin muoviksi. Roskan alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tiedetä varmaksi, mutta arvion mukaan se saattaa olla jonkinlaista pehmustetta, Jännäri kertoo.

Rantojen roskia seuratessa on tärkeää haastatella seurantakohteiden alueella vaikuttavia ihmisiä mahdollisten poikkeamien ja erityisten huomioiden varalta. Örössä paikallinen yrittäjä kertoi, että rannoille oli talven aikana ajautunut poikkeuksellisen paljon kertakäyttökulttuuriin liittyvää jätettä.

– Pakkauksissa olevien tekstien ja merkkien perusteella jätteen alkuperän arvioitiin olevan todennäköisesti muualta kuin Suomesta. Paikallisen yrittäjän arvion mukaan roskamassa on pakkautunut kovan jäätalven aikana jään reunaan ja huuhtoutunut siitä kevään koittaessa yhdellä rysäyksellä ulkosaariston saarten rannoille, Jännäri kertoo.

Täysin ongelmittakaan rantaroskaseurantoja ei tänä vuonna toteutettu. Örössä vierailevat aktiiviset kansalaiset keräsivät roskia ohjeistuksesta ja opastuksesta huolimatta myös seurantarannalta.

– Olisi hyvin tärkeää, ettei roskia kerättäisi seurantarannoilta omatoimisesti, jotta saamme muodostettua rantojen roskaisuudesta mahdollisimman todenmukaisen kuvan. Tiedon lisäämiseksi Öröhön vietiin syksyllä kaksi opaskylttiä, joissa kerrotaan, että ranta on osa kansallisten seurantarantojen verkostoa. Lisäksi kylteissä pyydetään, että kansalaiset eivät keräisi roskia kyseiseltä alueelta.

Pidä Saaristo Siistinä ry on seurannut Suomen rannoilta löytyvien roskien määrää ja laatua jo vuodesta 2012. Pitkäaikainen, vuosia jatkuva seuranta paljastaa rantaroskan määrän ja laadun muutokset. Nykyään Pidä Saaristo Siistinä ry välittää seuranta-aineiston Suomen ympäristökeskus Sykelle, joka raportoi sen edelleen EU:n ylläpitämään tietokantaan.

– Syke hyödyntää seurannoista saatavaa tietoa yhteistyössä HELCOMin ja EU:n kanssa. Tietoa käytetään esimerkiksi kansallisissa ja kansainvälisissä meren tilan arvioinneissa, ja kerätyn tiedon avulla suunnitellaan roskaantumista vähentäviä toimenpiteitä.

Rantaroskaseurannat ovat osa EU:n meristrategiadirektiivin velvoittamaa aluemerten tilan seurantaa. Meristrategiadirektiivin eli MSFD:n mukaisesti EU:n jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön koordinoidut seurantaohjelmat, joiden avulla jäsenmaille kuuluvien merivesien tilaa arvioidaan jatkuvasti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)