Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilaston mukaan metsäteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin 12 miljardia euroa, mikä oli 17 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Viennin reaalinen arvo pysyi lähes samana kuin vuotta aiemmin, mutta erityisesti kartongin ja sahatavaran vienti vahvistui. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteet kattoivat viennin arvosta 74 prosenttia, puutuotteet 25 prosenttia sekä raaka- ja sivutuotepuu yhden prosentin.

Kartonki oli vuoden 2024 viennin arvokkain tuoteryhmä 27 prosentin osuudellaan. Massojen reaalinen vientiarvo heikkeni viisi prosenttia ja paperin prosentin, mutta kartongin vientiarvo kohosi viisi prosenttia 3,3 miljardiin euroon.

– Kartongin kasvanut vienti piti massa- ja paperiteollisuuden vientitulot edellisvuoden tasolla 8,9 miljardissa eurossa, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Tiina Mäkipää tiedotteessa.

Massa- ja paperiteollisuuden tuotteita vietiin Eurooppaan 5,3 miljardin euron arvosta. Vientiä oli runsaasti myös Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, molempiin noin miljardin euron arvosta. Kiina osti Suomesta lähinnä valkaistua sulfaattisellua, Yhdysvallat paperia ja kartonkia.

Sahatavaran piristynyt kysyntä nosti sen hintaa vuonna 2024. Vaikka sahatavaran vientimäärä laski pari prosenttia, viennin reaalinen arvo kuitenkin kasvoi seitsemän prosenttia lähes kahteen miljardiin euroon. Sahatavaran osuus metsäteollisuustuotteiden vientiarvosta oli 16 prosenttia.

– Suomalaista sahatavaraa vietiin Euroopan lisäksi Aasiaan ja Afrikkaan. Aasiassa tärkeimmät vientikohteet olivat Japani ja Kiina, Afrikassa Egypti ja Algeria, kertoo Mäkipää.

Euroopan osuus Suomen metsäteollisuuden vientituloista oli 60 prosenttia ja Aasian 21 prosenttia. Saksa ja Kiina säilyttivät asemansa tärkeimpinä vientimaina. Saksan osuus metsäteollisuuden viennistä oli 11 prosenttia ja Kiinan kymmenen prosenttia. Yhdysvallat oli kolmanneksi suurin vientimaa yhdeksän prosentin osuudellaan.

Vaikka Japani oli metsäteollisuuden vientikohteena vasta kahdeksanneksi tärkein, se oli silti puutuoteteollisuuden tuotteiden ostajien kärjessä. Japani oli myös ainoa merkittävä suomalaisen liimapuun ostaja. Japaniin vietiin aiempien vuosien tapaan liimapuuta 0,1 miljardilla eurolla, mikä oli 98 prosenttia sen vientiarvosta.

Latvia ja Viro olivat suurimmat raakapuun tuojat Suomeen. Raaka- ja sivutuotepuun tuonti kasvoi edellisvuodesta 11 prosenttia 5,6 miljoonaan kuutiometriin. Latviasta tuodun raaka- ja sivutuotepuun määrä kohosi 2,3 miljoonaan kuutioon, mikä oli 47 prosenttia edellisvuotta enemmän. Latvian osuus raakapuun tuonnista Suomeen on 41 prosenttia ja Viron 33 prosenttia. Ruotsi oli kolmas 17 prosentin osuudella. Tuodun puun arvo nousi kahdeksan prosenttia noin 440 miljoonaan euroon.

Raaka- ja sivutuotepuun vientimäärä väheni yhdeksän prosenttia 1,8 miljoonaan kuutiometriin, mihin suurimpana syynä oli koivukuidun viennin väheneminen puoleen edellisvuodesta. Viedyn puun arvo nousi 178 miljoonaan euroon, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Ruotsi oli selvästi suurin raakapuun ostaja 1,3 miljoonan kuutiometrin määrällä, vaikka määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Sinne vietiin peräti 72 prosenttia koko määrästä. Seuraavina tulivat Viro kymmenellä prosentilla ja Latvia nousi kolmanneksi suurimmaksi raakapuun ostajaksi kuudella prosentilla. Viroon viedyn puun määrä nousi 12 prosenttia ja Latviaan peräti 87 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)