Lämmin ja tyyni sää on lisännyt sinilevien esiintymistä sekä sisävesillä että rannikko- ja avomerialueilla. Myös alkukesän sateet ja tuulet ovat luoneet suotuisat olosuhteet sinileväkukinnalle. Havaintoja on tehty laajasti eri puolilla maata, mutta sinilevätilanne jatkuu kuitenkin edelleen keskikesälle melko tyypillisellä tasolla.

Viimeisen viikon aikana koko Suomessa vallinnut melko tyyni ja lämmin sää on nostanut pintavesien lämpötiloja, mikä on edistänyt sinilevien kasvua sekä sisävesillä että rannikolla. Alkukesän sateet ovat huuhtoneet ravinteita vesistöihin, ja matalissa vesistöissä voimakkaat tuulet ovat sekoittaneet vettä ja nostattaneet ravinteita pohjasta pintaveteen. Tämä mahdollistaa sinilevien runsastumisen näin keskikesällä.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla on kuluvalla viikolla havaittu runsaasti levää yhteensä seitsemällä paikalla Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hieman sinilevää on havaittu yhteensä 49:llä sisävesien havaintopaikalla, enimmäkseen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta havaintoja on tehty myös Lappia myöten.

Vaikka sinilevähavaintojen määrä on kasvanut rannikkoalueilla, on se keskikesälle tyypillisellä tasolla. Kolmella valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon havaintopaikalla Varsinais-Suomessa on kuluvalla viikolla havaittu erittäin runsaasti levää. Runsaasti levää on havaittu yhteensä neljällä havaintopaikalla Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikoilla. Hieman levää on havaittu kymmenellä havaintopaikalla näiden rannikkoalueiden lisäksi myös Kymenlaakson, Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoilla.

Suomenlahden rannikko- ja avomerialueella on havaittu laajalti sinilevää, runsaimmin Hangon ja Vironlahden välillä. Erityisesti Hangon ja Porkkalaniemen välillä sekä monin paikoin lahdelmissa sinilevää on runsaammin ja pintaan kertyvinälauttoina. Myös Saaristomeren eteläpuoleisilla avomerialueilla on runsaasti sinilevää. Havaintoja sinilevätilanteen kehittymisestä on tehty myös Selkämerellä.

Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kansalaishavaintoja saatiin kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin sekä Vesi.fi:n kautta runsaasti, yhteensä 434 havaintoa.

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata satelliittiaineistosta koostettujen leväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä., Pidemmän aikavälin (vuosien 2009–2024) vaihteluväli näkyy vaalean harmaana (90 % satelliittihavainnoista) ja viimevuotiset havainnot vihreänä viivana. Suomenlahden barometrit havainnollistavat, että tänä vuonna sinileväkausi alkoi myöhemmin kuin aiempina vuosina keskimäärin. Tällä hetkellä sinilevän määrä on voimakkaasti kasvussa sekä itäisellä että läntisellä Suomenlahdella ja on jo saavuttanut ajankohdan keskimääräisen tason.

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu lähes 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilta maata sisävesiltä, rannikolta ja saaristosta.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)