Tupakoinnin rajoittamista koskeva sääntely vaatii pikaista korjaamista, arvioi Kiinteistöliitto. Sen mukaan nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen, eikä tarjoa tehokkaita puuttumiskeinoja. Tupakoinnin kieltäminen koetaan taloyhtiöissä vaikeaksi ja kalliiksi. Nykyinen lainsäädäntömalli suojaa tupakoivaa osakasta enemmän kuin savuhaitasta kärsiviä naapureita.

Nykyisin taloyhtiön yhtiöjärjestykseen otettava tupakointikielto edellyttää oikeuskäytännön perusteella kaikkien osakkaiden suostumuksen. Tästä johtuen vain ani harvan taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä löytyy tupakointikielto. Yhtiön sisäisen päätöksenteon ollessa näinkin hankalaa jää ainoaksi vaihtoehdoksi usein kankean ja kalliin viranomaiskiellon hakeminen.

Taloyhtiö voi päättää enemmistöpäätöksin hakea kunnalta esimerkiksi parveketupakointikieltoa. Laissa on säädetty myös kunnan viranomaisen määräämästä tupakointikiellosta asuinhuoneiston asuintilaan.

– Taloyhtiön näkökulmasta viranomaiskieltoprosessi on hidas, kankea ja hintava. Myös tupakointikieltojen rikkomisesta tuleva tehokas viranomaisseuraamus puuttuu, toteaa Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli tiedotteessa.

Vuokrasuhteita sääntelevään huoneenvuokralakiin on alustavasti esitetty tupakointikieltoa. Kielto koskisi niin vanhoja kuin uusiakin vuokrasuhteita. Tupakoinnista voitaisiin sopia toisin, jollei tupakointia ole kielletty yhtiöjärjestyksessä tai viranomaisen toimesta. Kiinteistöliitto pitää esitystä erittäin tervetulleena ja kannattaa sitä, että tupakointikielto otetaan myös lopulliseen lakiesitykseen.

Jotta oikeus savuttomaan asuinympäristöön ei riippuisi asunnon hallintamuodosta, tulisi lakisääteistä tupakointikieltoa Kiinteistöliiton mielestä laajentaa edelleen.

– Tehokkain tapa keventää viranomaisten määräämien ja taloyhtiön sisäisten tupakointikieltojen hallinnollisia kustannuksia olisi säätää suoraan tupakkalailla tupakointi kielletyksi moniasuntoisissa asuntoyhteisöissä. Kielto tarvitsisi toimiakseen myös toimivan viranomaisseuraamuksen, kuten viranomaisen määräämän laiminlyöntimaksun, Hupli sanoo.

Jos tupakointikieltoa ei kirjata suoraan tupakkalakiin, tupakointikiellosta päättäminen tulisi mahdollistaa yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä tai edes kahden kolmasosan määräenemmistöpäätöksellä. Myös huoneiston hallintaanottoa koskevaa sääntelyä tulee kehittää asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita puntaroineen työryhmän mietinnön mukaisesti siten, että tupakointikieltoa rikottaessa taloyhtiön olisi nykyistä selkeämpää päättää myös huoneiston hallintaanotosta.

– Tupakointikieltosääntelyssä vastakkain ovat tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien perusoikeudet. Tämän perusoikeustulkinnan tulisi elää tässä ajassa. Lainsäädäntöratkaisuissa on korkea aika huomioida tupakoinnin merkittävät terveyshaitat ja nostaa tupakoimattomien oikeudet keskiöön, Hupli toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)