OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi. Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.

Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen keskiarvo (504 pistettä) oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa (482 pistettä) parempi. Suomalaisnuorten osaaminen oli 91 osallistujan joukossa kärkitasoa.

Luonnontieteiden osaamisen kärkeen sijoittui Kiinan alueista muodostuva PSJZ-alue (Peking, Shanghai, Jiangsu, Zhejiang) 597 pisteen keskiarvolla. Niiden jälkeen oli viisi muuta Itä-Aasian maata tai aluetta.

Suomea paremmin menestyivät myös Viro, Kanada ja Iso-Britannia. Suomen kanssa samalle tasolle sijoittuivat Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti. Muista Pohjoismaista Ruotsin tulos (485) ei poikennut OECD-maiden keskiarvosta, kun taas Tanska (478), Norja (470) ja Islanti (441) jäivät keskiarvon alapuolelle. Suomen tulos luonnontieteissä ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi edellisen, vuoden 2022 tuloksesta (511), mutta pidempiaikainen lasku on selkeä.

Suomalaisnuorten lukutaidon taso (474) on edelleen OECD:n keskiarvoa (461) korkeampi. Suomea tilastollisesti merkitsevästi korkeampi keskiarvo lukutaidossa oli kaikkiaan 14 maassa tai alueella. Muista Pohjoismaista Ruotsin lukutaitopistemäärä (466) oli myös OECD- keskiarvoa korkeampi, mutta Tanskassa (460), Norjassa (453) ja Islannissa (422) OECD keskiarvoa heikompi. Edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna lukutaidon keskiarvo on heikentynyt 43 maassa ja parantunut 9 maassa. Suomalaisnuorten lukutaidon tulos on heikentynyt saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin, 16 pistettä.

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli 469 pistettä ja edelleen korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo (463 pistettä). Suomea tilastollisesti merkitsevästi parempi matematiikan keskiarvo oli kaikkiaan 19 maassa. Pohjoismaista Tanskassa (470) ja Ruotsissa (464) nuorten matematiikan osaaminen oli samalla tasolla kuin Suomessa. Norjan (452) ja Islannin (450) keskiarvot olivat matalammat kuin Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin. Lukutaidon ohella myös matematiikan osaaminen on heikentynyt laajasti. OECD-maiden keskiarvo laski edellisestä tutkimuksesta 8 pistettä.

Sekä lukutaidossa että matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden osuus on jatkanut kasvuaan samalla kuin erinomaisesti menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt. Suomessa muutokset ovat olleet voimakkaampia kuin OECD-maissa keskimäärin.

– Vaikka oppimistuloksissa on ollut näkyvissä tason heikkeneminen ja oppilaiden välisten osaamiserojen kasvu, niin Suomi menestyy kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen hyvin. Suomalaisoppilaat uskovat myös voivansa vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa menestyä. Nämä ovat positiivisia asioita, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).

– Meillä on syytä ottaa oppimistulosten tason heikkeneminen vakavasti. Olemme tällä hallituskaudella toteuttaneet laajan perusopetuksen kehittämisen kokonaisuuden. Olen vakuuttunut siitä, että näillä toimilla vahvistamme oppimista ja osaamista. Näiden toimien vaikutukset oppimistuloksiin näkyvät kuitenkin viiveellä. Oppiminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden oppia, onnistua ja rakentaa itselleen hyvän tulevaisuuden.

Vuoden 2025 PISA-tutkimuksen innovatiivisena, kierroksittain vaihtuvana arviointialueena oli digitaalinen oppiminen (Learning in the Digital World), jonka keskeinen osa oli ohjelmoinnillinen ongelmanratkaisu. Suomalaisnuorten keskiarvo ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 507 pistettä, joka oli tilastollisesti merkitsevästi OECD-maiden keskiarvoa (500 pistettä) korkeampi.

Tässäkin arviointialueessa parhaiten menestyivät Itä-Aasian maat ja alueet. Suomen kanssa samalla tasolla ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa oli 12 maata, joista muita Pohjoismaita Tanska (506) ja Ruotsi (503). Norjassa ja Islannissa suoriutuminen oli OECD-maiden keskiarvoa heikompaa.

Tytöt menestyivät edelleen poikia paremmin lukutaidossa ja luonnontieteissä. Erot sukupuolten välillä ovat pysyneet edellisestä tutkimuskierroksesta ennallaan. Vuoteen 2022 verrattuna osaaminen on heikentynyt sekä tytöillä että pojilla lähes saman verran. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut osaamiseroja. Ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa tyttöjen keskiarvopistemäärä oli 509 ja pojilla 505 pistettä. Pistemäärien erotus ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 93 prosenttia kuului kantaväestöön, kolme prosenttia toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin ja neljä prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin. Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 417 pistettä.

Verrattuna edelliseen PISA 2022 tutkimukseen missään ryhmässä ei tapahtunut osaamisessa tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa kantaväestön (515), toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten (481) ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten oppilaiden (479) väliset erot olivat pienempiä kuin muilla arviointialueilla.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden luonnontieteiden pistemäärä (495) oli heikentynyt vuoden 2022 tutkimukseen (526) verrattuna ja oli heikompaa kuin suomenkielisissä kouluissa opiskelevien oppilaiden osaaminen. Lukutaidossa ja matematiikassa ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaaminen ei eronnut suomenkielisten oppilaiden osaamisesta. Ohjelmoinnillisen ongelmanratkaisun osaaminen oli ruotsinkielisissä kouluissa vahvaa. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien osaaminen (520 pistettä) oli suomenkielisissä kouluissa opiskelevia oppilaita (506) parempaa ja myös selvästi korkeammalla tasolla kuin OECD-maissa ja muissa Pohjoismaissa.

Oppilaiden sosioekonomisella taustalla oli selkeä vaikutus osaamiseen. Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus osaamiseen oli samalla tasolla muiden Pohjoismaiden sekä OECD:n keskiarvon kanssa. Suomalaisoppilaiden osaamisero ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen välillä oli luonnontieteissä 78 pistettä. Pidemmän aikavalin tarkastelussa ero on pysynyt samansuuruisena. Edelliseen PISA-tutkimukseen verrattuna luonnontieteiden pistemäärä oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan ylimmässä sosioekonomisessa neljänneksessä, jossa muutos oli 12 pistettä.

Koulujen väliset erot ovat pysyneet Suomessa edelleen pieninä verrattuna OECD-maiden keskiarvoon ja samalla tasolla kuin edellisellä tutkimuskierroksella. Sen sijaan oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä erot olivat kasvaneet ja huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.

Suomen eri alueiden välillä ei havaittu eroja luonnontieteiden ja matematiikan osaamisessa.

Ainoastaan Pohjois-Suomen oppilaiden keskimääräinen lukutaidon taso oli korkeampi kuin Itä- ja Etelä-Suomessa. Edellisten tutkimuskierrosten tapaan kaikilla arviointialueilla korkeimman pistemäärän saavuttivat isojen kaupunkien koulut.

Osaamisen lisäksi PISA-tutkimuksessa selvitetään kattavasti oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asenteita. Suomalaisoppilaat kokivat kuuluvansa kouluun ja pitivät koulua enemmän merkityksellisenä kuin oppilaat OECD-maissa keskimäärin. Suomessakin silti vain 3/4 oppilaasta oli sitä mieltä, että oli oppinut koulussa asioita, joista voi olla hyötyä työelämässä. Omaa sinnikkyyttä arvioidessa suomalaisoppilaat poikkesivat muista OECD-maista. Suomessa oli kaikista osallistujamaista pienin osuus oppilaita (41 %), jotka vastasivat yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta.

Osana oppilaiden työskentelyrauhaa selvitettiin digilaitteiden häiritsevyyttä luokkahuoneessa. Suomalaisoppilaista 26 prosenttia raportoi, että digitaalisten resurssien käyttö häiritsee keskittymistä kaikilla tai useimmilla oppitunneilla (OECD keskiarvo 28 %). Edellisellä tutkimuskierroksella Suomessa jopa 41 prosenttia oppilaista raportoi digitaalisten resurssien käytön häiritsevän heidän keskittymistään kaikilla tai useimmilla matematiikan oppitunneilla. Huomioitavaa on, että mobiililaitteiden käyttöä luokkahuoneissa rajoittava lainsäädäntö tuli voimaan vasta tämän tutkimuksen aineistonkeruun jälkeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)