Hirvensalolaisten, satavalaisten, kakskertalaisten ja ruissalolaisten taiteilijoiden teoksia on esillä ainoalaatuisessa näyttelyssä Turun Taidekappelissa 3.1.–1.2.2026. Taidetta Turun saarilta -näyttelyn avajaiset pidetään loppiaisen aattona maanantaina 5. tammikuuta kello 18. Avajaispuheen pitää Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Vuoden luotolainen 2025 Kaija Hartiala. Osa näyttelyn taiteilijoista on mukana avajaisissa, joihin on vapaa pääsy.

Näyttelyn järjestää Wäinö Aaltosen seura yhdessä Hirvensalo-seuran ja Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin kanssa. Näyttelyssä on esillä niin edesmenneiden kuin nykyään Turun Saarilla – Hirvensalossa, Satavassa, Kakskerrassa ja Ruissalossa – asuvien ja työskentelevien taiteilijoiden teoksia. Teokset löytyivät osin yksityisistä kokoelmista ja osin taiteilijoiden työhuoneilta.

– Osa teoksista on myytävänä ja toivommekin varsinkin saarten uusien asukkaiden löytävän paikallista taidetta kotejaan koristamaan, kiteyttää Wäinö Aaltosen seuran puheenjohtaja Seppo Sutela tiedotteessa.

Kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltonen (1894–1966) asui Turun Hirvensalossa vuodesta 1902 vuoteen 1927. Häntä pidetään aikansa merkittävimpänä kuvanveistäjänä. Hirvensalon Lauttarannan ateljeessa työskentely oli Aaltosen kultakautta, siellä hän veisti muun muassa Paavo Nurmen juoksijapatsaan, Tampereen Aleksis Kivi -monumentin ja Turun Lilja-patsaan. Näyttelyssä on mukana useita Aaltosen teoksia, kuten hänen omakuvansa sekä pronssiveistos Polvistunut tyttö, joka on mahdollisesti Aaltosen ensimmäinen tunnettu veistos.

Hirvensalossa sijaitseva Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli vihittiin käyttöön 2005. Se on ainoalaatuinen arkkitehtuurikohde, jota tullaan edelleen katsomaan ympäri maailmaa. Kappelissa pidetään konsertteja, taidenäyttelyitä, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä kirkollisia toimituksia. Vuosittain kappelissa vierailee yli 12 000 kävijää. Onkin selvää, että näyttelyyn tulee teoksia Taidekappelin isältä, rovasti ja taiteilija Hannu Konolalta (1943–2020). Konolan lasireliefit Passio ja Jubilate ovat kappelissa esillä pysyvästi, lisäksi näyttelyyn tulee kaksi Konolan maalausta.

Kolmas edesmennyt, näyttelyssä mukana oleva taiteilija on Matti Rag Paananen (1939–2022), säveltäjä, sovittaja, pianisti, runoilija ja taidemaalari. Paanasen kolme näyttelyyn tulevaa maalausta lainataan Ragalasta, Hirvensalossa sijaitsevasta Paanasen kodista, ateljeesta ja taidegalleriasta, missä Matin puoliso Ammi Paananen asuu edelleen.

Nykytaiteilijoista näyttelyssä on mukana Jan-Erik Anderssonin, Bela Czitromin, Kati Immosen, Lena Kuiviston, Auli Muurisen, Elina Ruohosen, Jani Rättyän ja Kaj Stenvallin teoksia.

Jan-Erik Andersson (s. 1954) on kuvataiteilija, kuvanveistäjä, mediataiteilija, performanssitaiteilija ja ympäristötaiteilija. Hänen väitöstyöhönsä Kuvataideakatemiassa kuului kolme kirjaa, arkkitehtuurinäyttelyn kuratointi sekä taloprojekti. Osana opinnäytettä hän rakensi Hirvensaloon talon nimeltä Life on a Leaf. Puunlehden muotoinen talo on Anderssonin, arkkitehti Erkki Pitkärannan sekä 20 muun taiteilijan työn tulos ja suosittu turistinähtävyys. Taidekappelin näyttelyyn Anderssonilta tulee vedoksia digitaalisista taideteoksista sekä piirroksia. Näyttelyssä esillä olevat teokset muodostavatkin hienon kaaren, Wäinö Aaltosen varhaisista teoksista Jan-Erik Anderssonin uusiin digitaalisiin töihin – saarelaisten taidetta sadan vuoden ajalta.

Taidemaalari, kuvanveistäjä Jani Rättyältä (s. 1973) näyttelyssä on mukana kolme maalausta. Näyttelyn teoksissa hän käsittelee lapsen kaltaista viattomuutta maailman myllerryksessä. Ne ovat kollaasin ja maalauksen keinoin tehtyjä kuvia, joissa ihminen on kätkeytynyt abstraktin sekaan. Rättyällä on yhteyksiä Wäinö Aaltoseen, sillä hän on asunut ja työskennellyt parikymmentä vuotta Wäinö Aaltosen kotimökissä Hirvensalon Lauttarannassa.

– Mökki on ollut perheemme koti, lapsemme on syntynyt ja kasvanut täällä, viehättävä paikka asua. Paikan historia antaa oman säväyksen jokapäiväiseen elämään, hienoa että tämä on säilynyt taiteilijakotina, Rättyä kuvailee.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)