– Työväenopistoon viriteltiin kymmenisen vuotta sitten uusia toimintamuotoja. Kahvilakonseptilla toimineiden kielikahviloiden toiminta on hiipunut, mutta käsityökahvila jäi pysyväksi, kertoo käsityökahvilan kokoavaksi voimaksi itsensä määrittelevä käsityönopettaja Anna-Liisa Heinonen.

– Olen vastannut käsityökahvilan toiminnasta vuodesta 2020. Vastuu on siirtynyt eläkkeelle jääneeltä työväenopiston opettajalta toiselle. Edeltäjiäni olivat Sirpa Arponen ja Riitta Reponen. Ryhmään on tällä hetkellä ilmoittautunut 38 käsityöihmistä, joista yleensä paikalla on 15–20 henkeä.

Kahvilassa käy monenlaisia neulojia, on eläkeläisiä ja opiskelijoita ja jotkut lähistöllä töissä olevat käyvät hetken rentoutumassa kutimen ääressä ruokatunnillaan, Heinonen kertoo.

– Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 neuloimme sukkia sotaveteraaneille, sen jälkeen vastasyntyneille turvaa antavia nuttuja Etiopian synnytyssairaaloihin. Vauvannuttuja neulottiin muissakin maissa, se oli kansainvälistä toimintaa.

– Vauvat saivat nuttunsa mukanaan kotiin ja olemme nähneet hellyyttäviä kuvia, joissa resorineuleinen nuttu on venynyt käyttöön vielä muutaman vuoden ikäiselle, Heinonen muistelee.

Turun Hope ry välitti perheille muutamana jouluna käsityökahvilassa neulottuja pipoja ja kintaita. Tyksin Keskola on saanut nuttuja ja peitteitä keskoskaappeihin. Etenkin maahanmuuttajaäitien vauvoille nämä sairaalasta mukaan saatavat kudonnaiset ovat tulleet tarpeeseen.

– Lapsipotilaille ja palvelutalojen vanhuksille on virkattu mustekalan näköisiä turvalonkeroita käsissä hypisteltäviksi. Toimintamme on hyväntekeväisyyttä, opettajakin toimii palkatta, Heinonen kuvailee.

– Käsityökahvilan tuotteet kulkevat kohteisiinsa vakiintuneiden organisaatioiden välityksellä, mutta Ukrainaan sotatoimialueelle meillä on ollut henkilökohtainen linkki, joka on toimittanut sairaalasukkia akuuttiin tarpeeseen.

Heinonen kertoo tehneensä itse ohjeen joustavaan neulokseen, jossa on edessä napitus. Näin sukan saa kätevästi lastoitettuunkin jalkaan.

– Osallistujilla on ollut lankoja mukanaan ja yhteisiä lankoja on saatu esim. käsityöliikkeiden jäännös- ja loppuunmyynneistä sekä lahjoittajilta. Nyt neulomme jo neljättä vuotta Äiti Teresa -peittoja ja opisto on ostanut lankoja, koska peitot on hyvä koota samanvahvuisista ja laadultaan yhteen sopivista neuletilkuista.

Ympäri maailmaa tunnetut Äiti Teresa-peitot kootaan tarkasti 18-senttisistä neliön mallisista lapuista, joista sommitellaan eri kokoisia peitteitä.

– Viimeinen työvaihe on hauskin kun laput sommitellaan peitteeksi. Vaihtelemme värejä niin kauan, että lopputulos miellyttää kaikkia, koska peiton on oltava kaunis. Siihen kääriytyvä ihminen tietää, että häntä on ajateltu, Heinonen kertoo kutojien yhteisistä tunnoista.

Viime vuonna Käsityökahvilassa valmistui 11 Äiti Teresa -peitettä maailman katastrofialueille ja työ jatkuu. Samanlaisia käsityöpiirejä on kymmenittäin, joten SPR:n katastrofiavulla on tällaistakin turvaa varastoissaan.

Turun Suomenkielisen Työväenopiston maksuton Käsityökahvila keskiviikkoisin kello 13.15–-15.30. Lankalahjoitukset ovat tervetulleita Työväenopiston kanslian kautta.

Merja Marjamäki