Työeläkevarat kasvoivat 285 miljardiin euroon

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin vuoden 2025 lopussa. Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin vuoden 2025 lopussa. Kuva: Työeläkevakuuttajat Tela

Sijoitusvuosi oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

– Viime vuoden alkupuolella osakemarkkinoiden kehitystä varjosti geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden kiristyminen, etenkin Yhdysvaltain hallinnon kauppapoliittiset linjaukset. Osakemarkkinoilla nähtiin tuolloin suuria päivämuutoksia. Markkinatunnelmat kuitenkin piristyivät kevään myötä, ja loppuvuotta kohden osakemarkkinat kehittyivät nousujohteisesti, kertoo Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen tiedotteessa.

Työeläkevarojen nimellistuotto vuodelta 2025 oli 7,4 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli 7,2 prosenttia.

– Yhdysvaltain dollarin heikentyminen viime vuonna alensi yhdysvaltalaisten sijoitusten euroissa raportoituja tuottoja. Heikentymisen taustalla olivat muun muassa maan hallinnon arvaamaton kauppapolitiikka, huoli liittovaltion budjettialijäämän kehityksestä ja epävarmuus keskuspankin riippumattomuudesta. Sijoittajien luottamus Yhdysvaltain dollarin perinteiseen turvasatama-asemaan selvästi horjui, Mäkinen toteaa.

– Suomalaisen listattujen osakkeiden muutaman vuoden alavire sen sijaan päättyi viime vuonna. Helsingin pörssin yleisindeksi ylsi yli 30 prosentin vuosituottoon, mikä oli yksi parhaista. Myös eurooppalaiset osakkeet tuottivat hyvin, Mäkinen jatkaa.

Alkaneen vuoden sijoitusnäkymiä Mäkinen kuvaa maltillisen optimistisiksi.

– Maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna hieman yli kolmen prosentin vauhtia. Erityisesti tekoälyyn liittyvien AI-investointien uskotaan jatkuvan vahvana, ja inflaation odotetaan pysyvän maltillisena. Geo- ja kauppapoliittiset jännitteet voivat kuitenkin tuoda yllätyksiä. Samoin kehittyneiden valtioiden velkaantuneisuus on korkealla tasolla, Mäkinen pohtii.

Työeläkevarojen rahastoinnin ja rahastoitujen varojen sijoittamisen tarkoituksena on alentaa työntekijöiltä ja työnantajilta perittäviä työeläkemaksuja – nyt ja tulevaisuudessa. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta katetaan rahastojen ja niille saatujen sijoitustuottojen avulla, voidaan työeläkemaksu pitää matalammalla tasolla kuin mitä eläkemeno edellyttäisi.

Varojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä.

– Nykyiset lapset ja nuoret tulevat aikanaan maksamaan osan myös tänä päivänä työssäkäyvien eläkkeistä. Vaikka väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhainen, ei työstä perittävää työeläkemaksua jouduta nostamaan nykyisestä rahastoinnin ansiosta, Mäkinen toteaa.

Eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Yksityisaloilla rahastoista katetaan tällä hetkellä reilu viidennes eläkemenosta. Osuus kasvaa jo lähitulevaisuudessa neljännekseen, eli 25 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee rahastoista. Rahastoilla on tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana.

Työeläkevakuuttajien sijoitettavissa olevien työeläkevarojen määrä viime vuoden lopussa oli yhteensä 285 miljardia euroa. Varat kasvoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä kuudella miljardilla eurolla. Kaikkiaan kasvua koko vuoden aikana tuli 14 miljardin euron verran.

Vuoden nimellistuotto oli 7,4 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli puolestaan 7,2 prosenttia. Pidemmän aikavälin reaalituotto vuodesta 1997 alkaen oli 4,1 prosenttia.

Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset tuottivat nimellisesti 10,6 prosenttia, reaalisesti 10,4 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat nimellisesti 3,8 prosenttia, reaalisesti 3,6 prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat nimellisesti 1,1 prosenttia, reaalisesti 0,9 prosenttia. Vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat nimellisesti 4,5 prosenttia, reaalisesti 4,3 prosenttia.

Telan kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät työeläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Tässä mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kadunrakennustyö hidastaa liikennettä Uudenmaantiellä

Kadunrakennustyö hidastaa liikennettä Uudenmaantien ja Seppelkadun risteyksessä 29.6.–7.8. Uudenmaantiellä yksi ajokaista on pois käytöstä molemmista ajosuunnista. Paikalla on poikkeava nopeusrajoitus 30 km/h. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Noutopaketti nököttää toimituspisteessä keskimäärin vuorokauden

Turkulaisten verkkokauppapaketit ehtivät odottaa ulkoautomaateissa keskimäärin reilut 24 tuntia, mikä vastaa tarkalleen suomalaisten keskimääräistä noutoaikaa. Kaupungin sisällä erot ovat kuitenkin huomattavia, kertoo paketti- ja logistiikkayhtiö PostNordin data.

Kyselytutkimus: Suomalaisten maksaminen muutoksessa

Lähes 80 prosenttia käyttää arkisissa maksuissaan yleensä muita maksuvälineitä kuin käteistä, kertoo OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus. Maksamisessa tapahtunut murros näkyy myös asenteessa käteistä kohtaan: vain 16 prosenttia kaikista suomalaisista on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että käteisen käyttö helpottaa budjetointia, koska se tekee kuluttamisen näkyväksi.

Myyräkannat kasvussa Lounais-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat runsastumassa kohti monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaihetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, mutta huippu on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2027. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti.

Ilmalämpöpumppujen vahinkoriski kasvaa hellesäällä

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan lämpimät kesät ovat saaneet puolet (49 %) suomalaisista investoimaan jollain tavalla viilennykseen. Helteet lisäävät myös vahinkoriskiä: viime kesän ennätyspitkän hellejakson aikana ilmalämpöpumppuihin liittyviä vahinkoilmoituksia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön kolminkertainen määrä tavanomaiseen kesäkuukauteen verrattuna.

Tutkija: Punkkirokotetta kannattaa harkita suositusalueiden ulkopuolellakin

Lämpimän kevään myötä punkit aktivoituivat tänä vuonna monilla alueilla tavanomaista aikaisemmin ja punkkihavaintoja on tehty tähän mennessä poikkeuksellisen runsaasti eri puolilla maata.

Turun Suurtorin keskiaika nimitti kunniajäsenikseen Benito Casagranden ja Petteri Järven

Keskiajan Turku -tapahtumaa järjestävä Turun Suurtorin keskiaika ry julkisti kunniajäsenet perjantaina 26. kesäkuuta Brinkkalan pihalla osana tapahtuman ohjelmaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisistä Turun keskiaikaisista markkinoista. Nykyisin Keskiajan Turku nimeä kantava tapahtuma on Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma, jossa vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää.

Turun keskustan elävyys vahvistunut

Turun keskustassa tehtiin vuonna 2025 noin 22,2 miljoonaa käyntiä, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla keskustassa viivyttiin aiempaa pidempään ja asiointien määrä kasvoi.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Ratapihankadun kerrostalon peruskorjaus valmistui

Ratapihankatu 43 talo valmistuu peruskorjauksesta ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa 1. heinäkuuta.

Uusi K-Market Houtskari avautuu tiistaina

Paraisten Houtskarissa juhlitaan tiistaina 30. kesäkuuta uuden K-Marketin avaamista. K-kauppiaana toimii Johnny Wikstedt .

Satamakadun liikenteeltä sulkemista jatketaan vuoden 2027 elokuuhun

Satamakatu välillä Vallihaudankatu-Linnankatu pysyy suljettuna kaikelta liikenteeltä elokuuhun 2027 saakka, eikä vain kuluvan vuoden loppuun, kuten aikaisemmin tiedotettiin.

Lounais-Suomen tienvarsia niitetään elokuun loppuun asti

Tienvarsien niitot ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1–4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Päällystystyö kaventaa kaistaa Tammitiellä

Jyrsintä- ja päällystystyö vaikuttaa liikenteeseen Tammitiellä, välillä Hämeentie-Vanha Hämeentie, 3. heinäkuuta asti. Yksi ajokaista on pois käytöstä. Paikalla on liikenteenohjaajat ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Hartela valittu Turun Karhunaukion monitoimitalohankkeen kehitysvaiheeseen

Hartela on valittu toteuttamaan Turkuun rakennettavan Karhunaukion monitoimitalon yhteistoiminnallisen KVR-hankkeen kehitysvaihe. Kehitysvaiheen sopimus on allekirjoitettu kesäkuussa 2026.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Varsinais-Suomeen 175 000 euroa avustusta arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Vuonna 2026 Lounais-Suomen elinvoimakeskus myönsi Varsinais-Suomen alueelle yhteensä 175 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 95 kappaletta, joista 40 hakijaa sai myönteisen päätöksen.

Näköislehti

Urheilu

Otteluanalyysi: TPS nousi voittoon Muzacin lisäaikamaalilla

Albijon Muzaci.

TPS palasi voittokantaan jalkapalloilun Veikkausliigassa, kun se löi Kupittaalla FF Jaron 3–2. Voittomaali syntyi dramaattisesti ottelun lisäajalla. Albijon Muzaci iski voittomaalin.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Åboraakkeli: Inter olympiamaisemiin

Kotimaisessa liigassa vahvan alkukauden pelannut Inter saa Konferenssiliigan ensimmäisellä karsintakierroksella vastaansa FK Sarajevon Bosnia ja Hertzegovinasta. Inter aloittaa kaksiosaisen otteluparin vieraissa 9. heinäkuuta. Ratkaiseva toinen osaottelu pelataan Kupittaalla viikkoa myöhemmin 16. heinäkuuta.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Mingsupphakun iski maailmanmestariksi

Turkulainen thainyrkkeilijä Ommi Mingsupphakun voitti torstaina amatöörien MM-finaalissa ruotsalaisen Ewin Atesin kaikin tuomariäänin 3-0.