Lasten antibioottien käyttö väheni koronapandemian aikana eikä ole palannut aiemmalle tasolleen, paljastaa tutkimus. Samaan aikaan keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaasti erityisesti nuorilla.

Kelan ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ensimmäistä kertaa kattavasti kaikkien Suomessa asuvien alle 18-vuotiaiden reseptilääkkeiden käytön lähes kymmenen vuoden ajalta. Aineisto kattaa vuosittain noin miljoona lasta, yhteensä yli 1,3 miljoonaa lasta ja 21 miljoonaa apteekista toimitettua reseptilääkettä.

Antibioottien käyttö suomalaislapsilla väheni merkittävästi vuosina 2017–25, kertoo tutkimus. Lasten antibioottikäyttö väheni koronapandemian aikana, ja vaikka se on taas hieman kasvanut sen jälkeen, käyttö ei ole kuitenkaan palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Vuonna 2017 systeemisiä infektiolääkkeitä eli valtaosin antibiootteja käytti 29,8 prosenttia suomalaisista lapsista. Vuonna 2025 luku oli enää 23,7 prosenttia. Antibioottien käyttö väheni enemmän kuin minkään muun lääkeryhmän, mutta ne ovat silti edelleen lasten yleisimmin käyttämä lääkeryhmä.

– Pääosin antibioottitilanne on Suomessa hyvä ja suunta oikea. Laajakirjoisten antibioottien käyttöä olisi kuitenkin edelleen syytä vähentää myös lapsilla antibioottiresistenssin torjumiseksi, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari tiedotteessa.

Yleisimpien antibioottien käyttäjämäärät vähenivät selvästi: amoksisilliinin käyttö laski 20 prosenttia, kefaleksiinin ja atsitromysiinin käyttö 34 prosenttia sekä sulfadiatsiini-trimetopriimin käyttö 46 prosenttia.

Ainoa antibiootti, jonka käyttö ei vähentynyt, oli laajakirjoinen amoksisilliini-klavulaanihappo. Sitä käytetään lapsilla yleisesti muun muassa korvatulehdusten, poskiontelotulehdusten ja keuhkokuumeen hoitoon.

Laajakirjoisten antibioottien määräämistä tulisi vähentää, koska niiden maltillisempi käyttö torjuu antibioottiresistenssiä. Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteerit kehittävät kyvyn vastustaa antibiootteja, joilla infektion on aiemmin voitu parantaa.

– Virustautia ei pidä hoitaa antibiooteilla ja monet yleiset bakteeriperäiset lasten infektiotkin paranevat itsestään ilman antibiootteja, kun malttaa levätä, muistuttaa lastentautien erikoislääkäri, Tampereen yliopiston dosentti Péter Csonka.

Hermostoon vaikuttavia lääkkeitä käyttävien osuus suomalaislapsista kasvoi 10,7 prosentista 15,5 prosenttiin vuosina 2017–2025. Lääkeryhmään kuuluu muun muassa ADHD- ja masennuslääkkeitä sekä kipulääkkeitä. Kasvua oli suhteessa lähtötilanteeseen enemmän kuin missään muussa lääkeryhmässä.

Kasvu painottuu nuoriin. Vuonna 2025 hermostoon vaikuttavia lääkkeitä käytti jo 22 prosenttia 17-vuotiaista. Nuorilla, 16–17-vuotiailla hermostoon vaikuttavat lääkkeet ovat nyt yleisin kaikista lääkeryhmistä.

ADHD-lääkkeistä metyylifenidaatin käyttäjämäärä yli kolminkertaistui ja lisdeksamfetamiinin käyttö kasvoi yli kahdeksankertaiseksi. Yhdeksässä vuodessa Suomi siirtyi lasten ADHD-lääkkeiden käytössä Pohjoismaiden maltillisimmista luvuista selvästi suurimpien joukkoon. Kasvu kertoo muutoksista ADHD:n tunnistamisesta, hoitokynnyksestä ja palvelujen saatavuudesta.

Masennuslääkkeistä sertraliinin käyttö kasvoi yli nelinkertaiseksi tutkimusjakson aikana ja fluoksetiinin käyttö lähes kaksinkertaistui.

– Lääkkeiden kokonaiskäyttö ei ole juuri muuttunut, mutta se, mitä lääkitään, on muuttunut selvästi. Lapsuudessa se on useimmiten korviin tai keuhkoihin liittyvä vaiva, nuoruudessa yhä useammin aivojen toimintaan ja mieleen liittyvä oire, sanoo Csonka.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa: se kattaa kaikki alle 18-vuotiaat, kaikki reseptilääkkeet, koko maan ja lähes kymmenen vuoden ajanjakson. Aiemmat tutkimukset ovat perustuneet kyselyihin tai tarkastelleet vain yksittäisiä lääkeryhmiä tai tiettyä aluetta.

– Meillä ei ole koskaan ennen ollut näin tarkkaa kuvaa siitä, mille lääkkeille suomalaislapset todella altistuvat. Tämän tutkimuksen ansiosta näemme nyt, mikä menee lääkityksessä hyvin ja mihin pitäisi terveydenhuollossa puuttua, sanoo Csonka.

Tutkimus perustuu Kanta-reseptikeskuksen tietoihin vuosilta 2017–25. Ilman Kanta-tietoja tutkimusta ei olisi voinut tehdä, koska moni lasten käyttämä reseptilääke ei ole sairausvakuutuksesta korvattava eikä siksi näy Kelan lääkekorvaustiedoissa.

– Kanta-tietojen kaltaiset kansalliset sote-tietovarannot tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia niin tutkimukselle kuin tiedolla johtamisellekin, ja niiden hyödyntämistä tulisi edelleen vahvistaa, sanoo Kari.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)