Suomalaiset palauttivat viime vuonna yli 2,3 miljardia juomapakkausta

Pullonpalautus on suomalaiseen arkeen juurtunut rutiini. Pullonpalautus on suomalaiseen arkeen juurtunut rutiini. Kuva: Jarkko Mikkonen

Suomalaiset palauttivat viime vuonna yli 2,3 miljardia pantillista pulloa ja tölkkiä. Maakuntien kärjessä tapahtui muutos, kun Etelä-Savo ohitti Lapin ja nousi Suomen aktiivisimmaksi palauttajamaakunnaksi. Keskimäärin jokainen suomalainen palautti vuoden aikana noin 423 juomapakkausta – hieman yli yhden päivässä.

Suomessa palautettiin viime vuonna yhteensä noin 2‚3 miljardia pantillista juomapakkausta. Määrä on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Palautetuista juomapakkauksista tölkkejä oli ylivoimaisesti eniten, noin 1,5 miljardia. Muovipulloja palautettiin yli 700 miljoonaa ja lasipulloja yli 110 miljoonaa .

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 423 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä vastaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden.

Pullonpalautus on suomalaiseen arkeen juurtunut rutiini. Palpan kokoamien tilastojen mukaan palautusaktiivisuudessa on kuitenkin selviä aluekohtaisia eroja.

– Tilastot kertovat palautusaktiivisuuden lisäksi samalla paljon siitä, miten eri puolilla maata eletään: mökkeily, matkailu, paikalliset kulutustottumukset sekä väestörakenne näkyvät aluekohtaisissa palautusluvuissa. Yhteistä koko maalle on kuitenkin se, että panttijärjestelmä toimii hyvin ja juomapakkaukset päätyvät tehokkaasti takaisin kiertoon myös vapaa-ajalla, sanoo Palpan johtaja Tommi Vihavainen tiedotteessa.

Kun palautusmääriä tarkastellaan suhteessa maakuntien asukaslukuun, Etelä-Savo nousi kärkeen 541 juomapakkauksella asukasta kohden. Edellisvuosien ykkönen Lappi jäi niukasti toiseksi (533) ja kolmanneksi sijoittui Kainuu (524).

– Etelä-Savo on mökkimäärältään Suomen kärkikastia, ja kesäisin alueella on paljon enemmän ihmisiä kuin vakituisia asukkaita. Mökkiläisten palauttamat juomapakkaukset näkyvät palautustilastoissa, Vihavainen selventää.

Palautusaktiivisuus on korkeaa erityisesti Itä-Suomessa. Etelä-Savon lisäksi kärkeen sijoittuvat Kainuu, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, joissa pulloja ja tölkkejä palautetaan selvästi yli maan keskiarvon. Häntäpäässä ovat Ahvenanmaa (310 juomapakkausta per asukas), Pohjanmaa (341) ja Uusimaa (360).

– Ahvenanmaan alhaisempi kokonaispalautusmäärä voi liittyä vilkkaaseen laivaliikenteeseen ja rajakauppaan. Osa juomista ostetaan Ruotsista tai laivoilta, jolloin niissä ei välttämättä ole Suomen panttia, Vihavainen sanoo.

Kuntatasolla palautusaktiivisuuden kärki löytyy Lapista. Utsjoella palautetaan keskimäärin jopa 1161 juomapakkausta asukasta kohden vuodessa, ja seuraavina tulevat Kittilä (921) ja Inari (842).

Palpan johtaja Tommi Vihavainen arvioi korkeiden lukujen johtuvan ennen kaikkea matkailusta.

– Matkailijoiden kuluttamat juomapakkaukset palautetaan usein paikallisiin automaatteihin, mikä nostaa tilastoja suhteessa kunnan väkilukuun.

Vaikka palautusmäärät ovat Lapin matkailukunnissa edelleen erittäin korkeita, niissä nähtiin myös suuria vuosittaisia vaihteluita. Kittilässä palautusmäärät laskivat toiseksi ja Utsjoella neljänneksi eniten koko maassa. Suurin pudotus nähtiin kuitenkin Pirkkalassa, jossa palautettiin asukasta kohden keskimäärin 66 juomapakkausta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Samaan aikaan osassa kuntia palautusaktiivisuus kasvoi selvästi. Suurin nousija oli Alavus, jossa palautusmäärä kasvoi lähes 30 juomapakkauksella asukasta kohden. Myös Forssassa ja Kustavissa palautusmäärät kasvoivat.

Suomen 20 suurinta kaupunkia tarkastellessa Pori on palautusaktiivisuudessa selvä ykkönen, keskimäärin 552 juomapakkausta asukasta kohden. Seuraavina tulevat Joensuu (535), Kouvola (532), Kotka (531) ja Mikkeli (526).

Suurimmissa kaupungeissa palautusaktiivisuus jää selvästi pienempiä kuntia pienemmäksi. Espoossa palautettiin keskimäärin noin 290 juomapakkausta asukasta kohden, Helsingissä noin 328 ja Tampereella noin 385. Porissa palautetaan siis lähes kaksinkertainen määrä juomapakkauksia asukasta kohden verrattuna Espooseen.

Vihavaisen mukaan suurissa kaupunkimaakunnissa palautuksia kertyy määrällisesti paljon, mutta suuri väestöpohja laskee asukaskohtaisia lukuja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun yliopistoon merkittävä lippulaivarahoitus Suomen Akatemialta

Suomen Akatemia myönsi lippulaivarahoituksen kahdelle Turun yliopiston johtamalle lippulaivalle – INVEST Forward! jatkaa ja uutena aloittaa EMOTION-lippulaiva. Lisäksi rahoitus myönnettiin kahdelle lippulaivalle, joissa Turun yliopisto on partnerina.

Kaapelityö ruuhkauttaa Ratapihankatua torstaina illalla

Kaapelityötä tehdään Ratapihankadulla Humalistonkadun risteyksen kohdalla torstaina 19. marraskuuta kello 17.30–23.30. Yksi ajokaista on pois käytöstä Helsingin suuntaan ajettaessa.

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.