Alkukesän puustotuhot ovat herättäneet huomiota eri puolilla Suomea. Luke kokoaa havaintoja metsäpuiden oireista ja metsätuhoista karttapohjaisella lomakkeella. Kaikki ilmoitukset ovat tärkeitä, sillä ne auttavat havaitsemaan vähäisiä, mutta mahdollisesti runsastuvia tuhonaiheuttajia, kartoittamaan tuhoja eri puolella Suomea sekä selvittämään metsäpuiden oireiden taustalla olevia syitä.

Koivujen lehtikatoon liittyviä yhteydenottoja ja havaintoja on tullut paljon. Havainnot koskevat erityisesti teiden varsilla, puukujanteilla, avoimilla paikoilla ja pienialaisissa koivikoissa kasvavia koivuja. Oireet korostuvat avoimilla kasvupaikoilla ja rakennetussa ympäristössä, joissa puut voivat altistua esimerkiksi kuivuudelle, lämpötilavaihteluille, tiesuolalle tai maaperän tiivistymiselle.

Havaintoja on kertynyt etenkin Varsinais-Suomesta, mutta lehtikatoa on nähty myös pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ilmiö näyttää paikoin silmiinpistävältä, mutta valtaosa maiseman koivuista on edelleen hyväkuntoisia.

– Lehtikadon täsmällistä syytä ei vielä tunneta. Laaja-alaisuus viittaa kuitenkin siihen, että taustalla voi olla puita kuormittanut olosuhdetekijä tai useiden stressitekijöiden yhteisvaikutus. Osassa puista silmut eivät ole puhjenneet normaalisti, lehdet ovat jääneet muodostumatta ja myös osa edellisvuoden versoista on kuollut, kertoo Luken johtava tutkija Tiina Ylioja tiedotteessa.

Koivuista on otettu näytteitä muun muassa oksien sienilajien selvittämiseksi, ja tarkempia tuloksia saadaan syksyllä. Ilmiölle ei välttämättä löydy yhtä yksittäistä selittävää tekijää.

– Lehtikato ei automaattisesti tarkoita, että koivu olisi kuolemassa. Jos juuristo on hyväkuntoinen ja lehtimassaa riittävästi, puu voi toipua ja kasvattaa uusia versoja myöhemmin kasvukauden aikana, kertoo Ylioja.

Ilmiöön ei ole tässä vaiheessa erityistä torjuntakeinoa. Tilannetta kannattaa seurata loppukesän ajan ja ilmoittaa voimakkaasti oireilevista tai nopeasti heikkenevistä puista metsätuhohavaintona.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)