Alkuvuoden aikana vapaa-ajanasuntolainoja on nostettu hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien mökkilainojen keskikorko oli kesäkuussa korkeampi kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista mökkilainoista sidottiin kolmen tai kuuden kuukauden euriborkorkoon.

Kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 94,7 miljoonan euron edestä, mikä on 5,0 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Nostoja tehtiin 12 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin kesäkuussa vuosina 2011–25.

Mökkilainoja on tammi–kesäkuussa nostettu 355,9 miljoonan euron edestä. Tämä on hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana (371,0 miljoonaa euroa), mutta enemmän kuin vuosina 2024 ja 2023. Nostojen supistuminen viime vuodesta selittyy keskimääräisen noston pienemmällä koolla: lukumäärältään uusia mökkilainoja nostettiin tammi–kesäkuussa jopa hieman vuodentakaista enemmän. Mökkilainojen kysyntä on yleensä runsaimmillaan touko-syyskuussa, ja kesäkuu on tyypillisesti kaikista vilkkain nostokuukausi.

Uusien nostettujen vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko pysyi lähes muuttumattomana toukokuuhun verrattuna ja oli kesäkuussa 3,31 prosenttia. Vuosi sitten kesäkuussa keskikorko (2,83 %) oli alhaisempi. Asuntolainojen tapaan myös vapaa-ajanasuntolainoista suurin osa on sidottu euriborkorkoihin. Uusista mökkilainoista 95 prosenttia oli kesäkuussa euriborsidonnaisia.

Myös mökkilainojen käytetyin viitekorko on 12 kuukauden euriborkorko. Markkinakorkojen noustua viime kuukausina vuoden euriborkorkoa on kuitenkin käytetty viitekorkona aiempaa vähemmän, kun taas lyhyempien euriborkorkojen käyttö on yleistynyt. Kesäkuussa uusista mökkilainoista sidottiin vuoden euriborkorkoon 48 prosenttia, kuuden kuukauden euriborkorkoon 11 prosenttia ja kolmen kuukauden euriborkorkoon 36 prosenttia. Viime vuoden aikana nostetuista uusista mökkilainoista sidottiin 12 kuukauden euriborkorkoon 68 prosenttia.

Kesäkuussa kotitalouksien vapaa-ajanasuntolainojen kanta supistui 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Edellisen kerran kannan vuosimuutos oli negatiivinen maaliskuussa 2025. Kesäkuun lopussa vapaa-ajanasuntolainojen kanta oli 4,4 miljardia euroa. Mökkilainakannan keskikorko oli kesäkuussa 3,11 prosenttia, ja kannasta 96 prosenttia oli euriborsidonnaisia lainoja.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia asuntolainoja 1,3 miljardin euron edestä, mikä on 90 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi hieman toukokuusta ja oli 3,19 prosenttia kesäkuussa. Asuntolainakanta oli kesäkuun lopussa 105,4 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos -0,2 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 9,2 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 17,4 miljardia euroa ja muita lainoja 17,9 miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja kesäkuussa 4,6 miljardia euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 620 miljoonaa euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi toukokuusta ja oli kesäkuussa 3,85 prosenttia. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 110,8 miljardia euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,5 miljardia euroa.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun lopussa 118,1 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 0,84 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli -talletuksia 72,2 miljardia euroa ja määräaikaistalletuksia 16,8 miljardia euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 1,4 miljardin euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 2,54 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)