Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua tulojensa perusteella. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan muutos on seurausta viime vuosien asiakasmaksulain muutoksista ja tulorajojen korotuksista. Samaan aikaan kuntien omat asiakasmaksukäytännöt ovat pysyneet lähes ennallaan.

Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin suuria. Etelä-Savossa asiakasmaksua ei peritty tulojen perusteella 67,3 prosentilta asiakkaista, kun Uudellamaalla vastaava osuus oli 47,4 prosenttia.

Opetushallituksen Vipunen-tietopalvelun mukaan vuonna 2025 tulojen perusteella asiakasmaksua ei peritty 54 prosentilta varhaiskasvatuksen asiakkaista. Vuonna 2022 vastaava osuus oli noin 39 prosenttia.

– Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista saa palvelun jo ilman asiakasmaksua tulojensa perusteella. Se kertoo siitä, kuinka merkittävästi asiakasmaksulain muutokset ja tulorajojen korotukset ovat muuttaneet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kokonaisuutta viime vuosina. Samalla kuntien omissa asiakasmaksukäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen tiedotteessa.

Kyselyn mukaan kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta tarjotaan edelleen lähes yhtä monessa kunnassa kuin vuonna 2024. Maksuttomuus on edelleen yleisintä pienissä kunnissa, vaikka asiaa pohditaan myös useissa muissa kunnissa. Suurissa kaupungeissa tilanne on erilainen. Varhaiskasvatukseen osallistuu paljon lapsia ja palvelujen järjestämiseen kohdistuu merkittäviä taloudellisia paineita, mikä näkyy myös asiakasmaksujen kokonaisuudessa.

Kuntien kokemusten mukaan asiakasmaksujen muutokset näkyvät myös siinä, miten varhaiskasvatuspalveluja käytetään. Perheet varaavat aiempaa useammin kokoaikaisen varhaiskasvatuspaikan, eikä poissaoloista tai palvelun tarkemmasta päivittäisestä käytöstä ilmoiteta yhtä säännöllisesti kuin aiemmin. Samalla myös alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut.

– Kun asiakasmaksu ei enää ohjaa palvelun käyttöä samalla tavalla kuin aiemmin, myös kuntien toimintaympäristö muuttuu. Päiväkotien henkilöstö mitoitetaan lasten ennakoidun läsnäolon perusteella, joten palvelun käytön ennakoitavuus on kunnille entistä tärkeämpää. Samalla on syytä arvioida, millaisia vaikutuksia tulorajojen korotuksilla on ollut perheiden palvelun käyttöön, Lahtinen sanoo.

Muutokset näkyvät myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnat ovat joutuneet arvioimaan esimerkiksi palvelusetelien arvoa ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä, jotta perheiden omavastuut pysyisivät kohtuullisina.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat edelleen pienentyneet, mutta kuluvan vuoden talousarvioiden perusteella kehitys on tasaantumassa. Koko maan tasolla kuntien arvioimat asiakasmaksutuotot pysyvät lähes vuoden 2025 tasolla. Ainoastaan yli 100 000 asukkaan kunnissa maksutuottojen arvioidaan kasvavan, kun muissa kuntakokoluokissa niiden ennakoidaan edelleen hieman vähenevän.

Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset kasvoivat voimakkaasti erityisesti vuosina 2022–23. Viime vuosina kustannusten nousu on ollut maltillisempaa. Varhaiskasvatus muodostaa kuitenkin lähes viidenneksen kuntien käyttötalousmenoista, joten palvelujen kehittämisessä on huomioitava myös kuntatalouden realiteetit. Tästä näkökulmasta asiakasmaksutuotot ovat kunnille edelleen merkittävä tulonlähde.

– Asiakasmaksutuotot ovat edelleen laskeneet, mutta kehitys on ollut odotettua maltillisempaa. Kunnat ovat jo pitkälti sopeutuneet aiempien lakimuutosten vaikutuksiin, mutta samalla on tärkeää arvioida, miten nykyinen maksujärjestelmä tukee sekä perheiden tarpeita että palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä, Lahtinen toteaa.

Kuntaliiton mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutokset herättävät myös laajemman kysymyksen siitä, miten varhaiskasvatuksen käyttöä ja vaikuttavuutta pitäisi arvioida tulevaisuudessa. Kun yhä useampi perhe saa palvelun ilman asiakasmaksua, kuntien mahdollisuudet ohjata palvelun käyttöä maksuperiaatteilla ovat vähentyneet.

Palvelun järjestäminen muuttuu aiempaa haastavammaksi, jos varhaiskasvatuspaikka varataan kokoaikaisesti, mutta lasten todellisesta läsnäolosta tai poissaoloista ei ilmoiteta etukäteen. Säännöllinen osallistuminen on kuitenkin tärkeää sekä palvelun suunnittelun että varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Kyselyn mukaan 34 kuntaa tarjoaa jo kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta, eikä määrä ole muuttunut edellisestä selvityksestä. Jos maksuttomuutta halutaan tulevaisuudessa laajentaa, on samalla arvioitava, mikä malli palvelisi parhaiten lapsia, perheitä ja kuntia. Esimerkiksi Ruotsissa kaikille yli 3-vuotiaille tarjotaan maksutta 15 tuntia varhaiskasvatusta viikossa, minkä ylittävältä osalta peritään asiakasmaksu.

– Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin arvostettu palvelu. Nyt on oikea aika arvioida, miten maksujärjestelmä tukee sen tärkeintä tavoitetta: sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu säännöllisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja saa siitä parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen. Samalla meidän on yhdessä pohdittava, miten kannustamme perheitä säännölliseen osallistumiseen, miten palvelun käyttöä voidaan ennakoida nykyistä paremmin ja millainen maksujärjestelmä tukee parhaiten sekä perheitä että kuntia tulevaisuudessa, Lahtinen sanoo.

Kuntaliitto toteutti varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevan kyselyn huhti–toukokuussa. Kysely lähetettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin, ja siihen vastasivat varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat.

Kyselyyn vastasi 219 kuntaa, mikä vastaa 75 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Selvityksessä kartoitettiin kuntien asiakasmaksuperiaatteita, maksuhyvityksiä, asiakasmaksutuottoja sekä asiakasmaksulain vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)