Kosteikot voivat olla tehokas keino vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mutta niiden toimivuudessa on suuria eroja. Uusi tutkimus korostaa suunnittelun ja mitoituksen merkitystä vesiensuojelutavoitteiden saavuttamisessa.

Kosteikoilla on merkittävä rooli vesiensuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Ne pidättävät ravinteita ja kiintoainesta, tasaavat tulvia sekä luovat arvokkaita elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, tuottaen samalla hyötyjä niin maataloudelle kuin ympäristöllekin.

Elinvoimakeskuksen julkaisusarjassa julkaistu tutkimus tuo uutta tietoa kosteikkojen ja laskeutusaltaiden käytännön toimivuudesta Kanta-Hämeessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuuden Hämeenlinnan seudulla sijaitsevan kosteikon ja laskeutusaltaan kykyä pidättää ravinteita ja kiintoainetta vuosina 2024–25 sekä seurattiin yhden suoennallistamiskohteen vedenlaatua ennen ja jälkeen ennallistamisen. Lisäksi julkaisuun koottiin seurantatuloksia aiemmista kosteikkoseurannoista ympäri Suomen.

Tutkimuksen mukaan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden puhdistusteho vaihteli huomattavasti kohteiden välillä. Tehokkaimmin ravinteita ja kiintoainetta pidättivät Alhaisen ja Hirsjärven kosteikot, kun taas osa kohteista toimi ajoittain jopa kuormituslähteenä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kosteikon koko suhteessa sen valuma-alueeseen näyttää olevan yksi keskeisimmistä puhdistustehoa selittävistä tekijöistä. Tulosten perusteella alle yhden prosentin kokoiset kosteikot suhteessa valuma-alueeseensa eivät todennäköisesti saavuta vesiensuojelullisia tavoitteita yhtä hyvin kuin suuremmat kosteikot.

– Tulokset osoittavat, että kosteikon huolellisella suunnittelulla ja mitoituksella on suuri merkitys sen toimivuuden kannalta. Havaintoja voidaan hyödyntää uusien kosteikkojen suunnittelussa ja vesiensuojelutoimien kohdentamisessa, kertoo vesienhoidon erityisasiantuntija Elina Sorvali Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukselta tiedotteessa.

Samalla tutkimus nostaa esiin seurannan kehittämistarpeita. Virtaamien mittaaminen osoittautui useilla kohteilla haastavaksi, minkä vuoksi tulevaisuudessa jatkuvatoimisilla mittareilla toteutettava seuranta parantaisi tulosten luotettavuutta.

Julkaisu tarjoaa uutta tietoa kosteikkojen käytännön toimivuudesta ja tukee vesiensuojelun, maatalouden sekä valuma-alueiden hoidon suunnittelua Kanta-Hämeessä ja muualla Suomessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)