Turun AMK selvittää haukien ja muidenkin kalalajien mieltymyksiä kutea rakennetussa haukikosteikossa, ja sitä miten kosteikon monimuotoisuutta voidaan edistää luonnon ratkaisuja jäljittelemällä. Yhtenä esimerkkikohteena on Dragsfjärdiin Söderlångvikin kartanon alueelle rakennettu haukikosteikko.

Turun ammattikorkeakoulu on hankekumppanina luontopohjaisia ratkaisuja edistävässä EU-hankkeessa, jossa on rakennettu ja ennallistettu haukikosteikkoja. Haukien lisääntymisalueet ovat vähentyneet ruoppausten, rantarakentamisen ja rehevöitymisen seurauksena. Tästä syystä on viime vuosina herätty edistämään ja ennallistamaan hauille sopivia kutualueita. Tulevina vuosina seurataan Söderlångvikin kosteikon toimintaa ja soveltuvuutta kutemiseen sekä monimuotoisuuden kehittymistä.

Rakennetussa haukikosteikossa jäljitellään hauen luontaisten kutualueiden, kuten matalien merenlahtien ja ruovikkojen, ominaisuuksia. Söderlångvikin haukikosteikko on suunniteltu niin, että hauet pääsevät uimaan kosteikon tulouomaa kosteikolle ja kosteikolla nopeasti lämpenevät matalan veden alueet sekä kosteikkoon kehittyvä kasvillisuus luovat hauille suojaisia kutu- ja poikasalueita. Lisäksi on tärkeää, että kosteikolla säilyy riittävä vesisyvyys myös kuivina aikoina lisääntymisen onnistumiseksi.

Haukikosteikot ovat myös monivaikutteisia. Ne auttavat esimerkiksi alueen linnustoa sekä tukevat vesienhallintaa ja -suojelua. Haukikosteikot hyödyttävät samalla muiden kalalajien kuten ahventen kutua. Lisäksi Söderlångvikin haukikosteikkoon toteutetut risuniput ulottuvat pohjasta vedenpinnalle tarjoten elinympäristöjä niin pinnan alle kuin sen päällekin. Kosteikkoaltaisiin on lisätty myös muuta puumateriaalia edistämään monimuotoisuutta luomalla kosteikkoon vaihtelevia elinympäristöjä.

–Söderlångvikin haukikosteikko on rakennettu Söderlångvikin kartanon maalle kartanon läheisyyteen hyvässä yhteistyössä maanomistajan kanssa. Kosteikko on kartanon alueella yleisön tutustuttavissa ja siellä on kohteesta kertovat opastaulut. Kohde on osa Supported by Nature -hanketta, jossa pyritään lisäämään luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä merilukutaitoa Itämeren biosfäärialueilla. Hankkeessa on mukana kaikkiaan kahdeksan biosfäärialuetta Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta ja Virosta, kertoo projektipäällikkö Heli Kanerva-Lehto Turun AMK:n Vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusryhmästä tiedotteessa.

Luontopohjaiset ratkaisut tarkoittavat toimenpiteitä, joissa hyödynnetään luonnon omia prosesseja ja ekosysteemien toimintaa muun muassa ympäristöhaasteiden, kuten rehevöitymisen ja sade- ja hulevesien hallinnan ratkaisemiseksi. Niiden perusperiaatteita ovat luonnon omien prosessien hyödyntäminen ja monihyötyisyys, kuten luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ilmastonmuutokseen varautuminen ja vesienhallinta. Luontopohjaisissa ratkaisuissa tärkeää on myös läpinäkyvä ja kohteen eri sidosryhmiä osallistava suunnittelutyö.

Merilukutaidolla puolestaan tarkoitetaan ihmisten ymmärrystä merestä ympäristönä, ja siitä miten meret vaikuttavat ihmisiin ja ihmiset meriin. Hankkeessa ennallistetut ja rakennetut neljä kosteikkokohdetta toimivat esittely- ja opetuskohteina, ja niissä on järjestetty yhteistyössä maanomistajien ja Saaristomeren biosfäärialueen kanssa tapahtumia eri kohderyhmille kuten lukio- ja korkeakouluopiskelijoille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)