Vuokra-asuminen

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 prosenttia huhti–kesäkuussa vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 prosenttia.  Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 %).

Vuokra-asuntoyhtiö Joo Kodit raivaa tietä uudenlaiselle asuntorakentamiselle Pukkilan uudiskohdealueella.

Tulevina kuukausina eletään vuokramarkkinoiden kuuminta sesonkia, kun vanhoja vuokrasopimuksia irtisanotaan ja uusia solmitaan. Yhä useampi vuokrasopimus on niin sanottu hybridisopimus, jossa on sovittu irtisanomisajan ensimmäisestä mahdollisesta alkamisajankohdasta. Mitä tällainen ehto käytännössä tarkoittaa? Suomen Vuokranantajien juristi Saara Penttilä avaa ehdon sisältöä ja oikaisee siihen yleisimmin liittyviä väärinkäsityksiä.

Viime vuoden lopussa vuokralla asui noin 998 000 asuntokuntaa, joissa oli asukkaita 1 547 000, kertoo Tilastokeskuksen asunnot ja asuinolot -tilasto. Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä kasvoi vuodessa noin 14 000:lla, mikä on vähiten sitten vuoden 2013. Suomalaiset eivät ryhtyneet laajasti siirtymään vuokra-asumiseen viime vuonna, vaikka niin osakeasuntojen kuin kiinteistöjenkin kauppamäärät laskivat selvästi muun muassa asuntolainojen korkojen noustessa.

Moni vuokralainen vaihtaa asuntoa loppukesästä, joka on vuokramarkkinoilla sesonkiaikaa. Vuokrasuhteen päätyttyä vuokralaisen on luovutettava asunto vuokranantajalle avaimineen tyhjennettynä ja siivottuna.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on hidastunut selvästi aiemmasta. Vuokrat nousivat vuoden toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia ja muualla Suomessa 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.