Lidlin hukka-ale on otettu vastaan innostuneesti. Hävikin välttäminen on suomalaisille arkea ja se nähdään tehokkaana tapana hillitä ruoan ilmastovaikutuksia.

Monessa myymälässä aamulla myyntiin laitetut hukka-alen hävikkihevilaatikot myydään pois silmänräpäyksessä. Kahden euron hävikkihevilaatikosta on tullut tavoiteltu erikoisuus, jonka ostamisesta ihmiset postaavat someenkin.

Lidlissä hävikin osuus kaikista ruokakiloista on 1,46 prosenttia mikä on kaupan alan paras lukema. Hukka-ale on yksi Lidlin tavoista vähentää hävikin ja biojätteen määrää entisestään. Hukka-alessa myydään syömäkelpoisia, mutta parhaat hetkensä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sekä edellisenä päivänä myymälässä paistettua paistopisteleipää huokeaan hintaan.

– Tällä hetkellä hukka-alessa myydään keskimäärin noin 12 000 kiloa hedelmiä ja vihanneksia ja yli 6 000 kiloa leipää joka viikko, vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen kertoo.

Keskivertosuomalainen heittää vuodessa roskiin 20–25 kiloa ruokaa. Hukka-alen avulla jo yhdessä viikossa säästyy yhtä paljon kasviksia ja leipää kuin jopa 850 suomalaista heittää roskiin vuodessa.

– Odotamme säästävämme hukka-alella yhteensä jopa miljoona kiloa kasviksia ja leipää vuodessa. Hedelmiä ja vihanneksia säästyy hävikiltä vuosittain yli 600 000 kiloa, Järvinen jatkaa.

Lidlissä ovat käytössä punaiset alennustarrat, joiden avulla viimeistä myyntipäivää lähestyviä tuotteita saadaan myytyä. Lidlissä alennustarra liimataan tuotteen kylkeen hyvissä ajoin.

– Emme halua, että hävikki siirtyy kaupasta kotiin. Siksi myymme myös alennetut tuotteet niin, että niillä on vielä käyttöaikaa, Järvinen sanoo.

Lidl-myymälöissä syntyvä hävikki ei päädy kaatopaikalle, vaan se hyödynnetään energiantuotannossa, ruoka-apuna ja rehunvalmistuksessa. Lidlillä on käytössään myös biokaasurekka, johon tankataan myymälöiden biojätteestä valmistettua nestemäistä biokaasua.

Hävikin torjuminen on lähellä suomalaisten sydäntä. Se nousi kärkeen, kun Lidlin teettämässä tutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta, mikä on heidän mielestään tehokas tapa hillitä ruoan ilmastovaikutuksia. Peräti 90 prosentin mielestä ruoan poisheittämisen välttäminen on tehokas tai erittäin tehokas keino pienentää ruokavalion ilmastovaikutuksia.

Ilmastosyyt ovat usein myös viimeistä käyttöpäivää lähestyvien alennettujen tuotteiden ostamisen taustalla. Kolme neljäsosaa tutkimuksen vastaajista oli sitä mieltä, että alennettujen tuotteiden ostaminen on tehokas keino pienentää ruoan ilmastovaikutuksia.

– Yksittäisen pois heitetyn leipäpalan aiheuttamat päästöt ovat toki pienet, mutta ruokahävikki on ilmastokuormaa, jonka ei olisi alun perinkään pitänyt syntyä. Siksi siihen on fiksua puuttua, Järvinen sanoo.

Hävikin välttäminen on suomalaisille arkea: peräti 76 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti suunnittelevansa ruoanlaittonsa niin, että välttää hävikkiä ja lisäksi 16 prosenttia aikoi tehdä muutoksia siihen suuntaan.

Vastaajista lähes puolet ostaa säännöllisesti alennettuja tuotteita, joiden viimeinen myyntipäivämäärä lähestyy. 85 prosenttia suomalaisista ostaa punalaputettuja tuotteita vähintään silloin tällöin. Hyvin toimeentulevat ostavat punalaputettuja tuotteita säännöllisesti siinä missä hekin, joiden on tingittävä ruokaostoksistaan.

Suhtautuminen myös uudempiin hävikkituotteisiin on Lidlin tutkimuksen perusteella hyvin positiivista. Hävikkihevilaatikkoa on kiinnostunut kokeilemaan 60 prosenttia kyselyn vastaajista, ja etenkin 18–49-vuotiaat naiset ovat kiinnostuneita ostamaan sellaisen: heistä kolme neljäsosaa on kiinnostunut ostamaan hävikkihevilaatikon, vaikkei vielä olekaan ostanut.

– Punalaputettujen tuotteiden ostaminen on suomalaisille jo rutiinia. Seuraavaksi taitaa olla hävikkihevilaatikon vuoro tulla osaksi arkea, Järvinen toteaa.

Vuonna 2018 Lidlin myymälöissä syntyneen hävikin osuus oli 1,46 prosenttia ruokakiloista. Vähittäiskaupan alalla hävikiksi päätyi vuonna 2018 keskimäärin 1,99 prosenttia elintarvikekiloista. Alan yhteinen tavoite on laskea hävikki 1,75 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)