Lounais-Suomessa satoi viime viikolla laajalti viidessä päivässä yhteensä noin 70 millimetriä. Tämä on suunnilleen koko kuukauden keskimääräinen sademäärä, mikä sai vesistöt viikonloppuna tulvakorkeuksiin. Viime talven useita kuukausia lähes jatkuvana vallinnut tulvakausi alkoi näihin samoihin aikoihin, mutta ei niin rajuna kuin nyt.

Monissa vesistöissä, kuten Perniönjoella, Eurajoella ja Karvianjoella oltiin sunnuntaina jo lähes samoissa lukemissa kuin viime talvena pahimmillaan helmikuussa. Edellisen vuoden sademäärä oli lähes koko Lounais-Suomessa metrin luokkaa, mikä on vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian ennätystasoa keskimääräisen vuosisadannan ollessa noin 700 milliä. Karvianjoella on satanut jopa 1 150 milliä viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on selvästi 58-vuotisen mittaushistorian ennätys.

Viime viikolla vedenpinta nousi viidessä päivässä yli kaksi metriä nostaen veden laajalti peltoalueille, läheiselle kantatielle ja uhkaamaan Perniön taajaman kiinteistöjä. Syksyn ensimmäiseen isompaan tulvatilanteeseen vaikuttaa yleensä pahentavasti myös rantakasvillisuuden aiheuttama virtausvastus, joka tulvavirtaamien jatkuessa vähitellen lakoontuu. Perniössä tällä hetkellä suunnitteilla oleva tulvasuojeluhanke tulee tarpeeseen.

Raisionjoella vesi nousi myös sunnuntaina harvinaisen korkeisiin lukemiin. Tilannetta pahensi Huhkon loppuvaiheessa olevan kalatien kunnostustyömaan väliaikaisten rakenteiden padottava vaikutus. Työ on toiveissa saada tämän syksyn osalta valmiiksi parin viikon kuluessa, mikä edellyttää ennustettua parin viikon kuivempaa jaksoa.

Satakunnassa on eletty tulvatilanteessa jo syyskuun puolivälistä lähtien alueelle osuneiden poikkeuksellisen suurten sademäärien vuoksi. Syyskuun alun jälkeen on satanut noin 350 milliä, mikä on melkein tuplasti keskimääräinen arvo. Harjakosken padon virtaama oli viikonloppuna lähes sata kuutiota sekunnissa, mikä vastaa suunnilleen keskimääristä kevättulvahuippua. Isojärven vedenkorkeuden ennustetaan saavuttavan huippunsa, ennusteen mukaan noin +35,30 (N60), lähipäivien aikana.

Alapuolisen Merikarvianjoen virtaama nousee lähes 70 kuutioon sekunnissa, mikä on samaa luokkaa kuin viime talven ennätys helmikuussa. Virtaamat pysyvät Karvianjoen säännöstellyssä vesistössä tämänhetkisten ennusteiden mukaan suurina ainakin joulukuun puoliväliin saakka, mutta tulevien viikkojen sääolosuhteet ratkaisevat jatkokehityksen.

Viime talvena pahoja tulvaongelmia kokeneen Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on pystytty pitämään säännöstelyn avulla keskimääräisten arvojen tuntumassa. Järven tulovirtaama oli viikonlopun sateen aikana maksimissaan 50 kuution luokkaa sekunnissa ja laskenut nyt 20 kuution tasolle. Järvestä juoksutetaan tällä hetkellä kahdeksan kuutiota sekunnissa. Alapuolisen Eurajoen virtaama nousi viikonloppuna alajuoksulla 43 kuutioon sekunnissa, mikä on noin kerran neljässä vuodessa toistuva tulvavirtaama.

Lounais-Suomen isoimmassa vesistössä Kokemäenjoessa virtaama on suunnilleen samaa tasoa kuin marraskuussa 2019. Lähipäiville on virtaaman ennustettu nousevan noin 500 kuutioon sekunnissa, kun viime talven ennätykset joulu- ja helmikuussa olivat lähes 700 kuution luokkaa ja tulvatilanne jatkui käytännössä koko talven. Tulvaherkällä Loimijoella virtaama nousi eilen 115 kuutioon sekunnissa, kun viimetalviset huiput olivat 200 kuution paikkeilla. Satakunnan vesistöissä talvitulvauhkaa aiheuttaa jatkossa myös mahdollinen äkillinen kylmeneminen runsasvetisessä tilanteessa ja siitä seuraavat hyydetulvaongelmat. Tällä hetkellä ei siitä ole vielä vaaraa, koska veden lämpötila on useita asteita plussan puolella eikä merkittävää kylmenemistä näy ennusteissa.

Syyssateet ovat kasvattaneet Lounais-Suomen pohjavesivarastoja ja pohjavesien pinnankorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Varsinais-Suomessa ollaan lähellä ajankohdan keskiarvoa, Satakunnassa ehkä hieman keskiarvon yläpuolella.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)