Turun viime vuoden tilinpäätös ylijäämäinen koronatukien avulla

Turun kaupungin tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa saavutettiin pääosin valtion kuntien verorahoitusta tukeneilla toimilla. Turun kaupungin tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa saavutettiin pääosin valtion kuntien verorahoitusta tukeneilla toimilla. Kuva: Pekka Aho

Koronatuet toivat kuntatalouteen hetkellisen helpotuksen pandemian vaikutuksen yleiseen taloustilanteeseen jäädessä viime vuonna pelättyä vähäisemmäksi. Turun kaupungin tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa saavutettiin pääosin valtion 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukeneilla toimilla. Turun kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 29. maaliskuuta.

Vuotta 2020 leimasi koko maailmassa koronapandemia ja sen dramaattiset vaikutukset yhteiskuntien toimintaan. Vaikutus yleiseen taloustilanteeseen Suomessa jäi kuitenkin pelättyä vähäisemmäksi, ja tämä sekä valtion vahva kertaluontoinen panostus kuntatalouteen näkyvät myös Turun kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen luvuissa.

Turun kaupungissa rajoitustoimenpiteitä toteutettiin erityisesti syksyllä ja loppuvuodesta 2020 siten, että ne olivat mahdollisimman täsmällisiä, ennakoivia ja riittävän voimakkaita. Epävarmuus koronapandemian vaikutuksista haastaa vahvasti talouden ennustettavuutta kuluvana vuonna. Tulorahoituksen riittävyys palveluiden ja investointien rahoittamiseen on tulevina vuosina yksi talouden tasapainottamiseen vaikuttavista kriittisistä tekijöistä.

Vuoden aikana Turun kaupungin kaikilla toimialoilla sopeutettiin toimintaa panostamalla toiminnan kehittämiseen ja noudattamalla tiukkaa taloudenpitoa. Kaupunginvaltuuston vuonna 2019 hyväksymässä sopeuttamisohjelmassa on 95 toimenpidettä, joilla hillitään kaupungin toiminnasta aiheutuvien nettomenojen kasvua noin 60 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on etsiä pysyväisluonteisia säästöjä vuoteen 2023 mennessä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymät käyttötalouden tavoitteet vuodelle 2020 toteutuivat toimielimissä hyvin pandemiasta huolimatta. Kaupungin kaikilla toimialoilla nettokäyttömenot (toimintakatteet) alittivat kaupunginvaltuuston hyväksymän muutetun talousarvion. Alitus syntyi pääosin toimintakulujen puolella.

Kaupungin toiminnalliset, strategiset tavoitteet etenivät vuoden 2020 aikana, mutta monet tavoiteltua hitaammassa aikataulussa. Kaupungille strategisesti merkittävässä Tunnin juna -hankkeessa saavutettiin merkittävää edistymistä, kun kaupunkiseudun ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sovittiin Turun päärauta-tieaseman ja Kupittaan aseman välisen osuuden investoinnin toteutuksesta. Tämä niin sanottu Turun ratapihat -hankeosuus on välttämättömyysinvestointi Tunnin junan toteutumiselle.

Vuosi 2020 oli henkilöstölle erityisen raskas koronapandemian johdosta, kun henkilöstöltä vaadittiin venymistä viruksen torjunnassa epävarmoissa olosuhteissa. Vaikka talouden ennusteet näyttivät synkiltä, pyrittiin henkilöstöä kannustamaan kertapalkkioilla ja joulun seudun toimintakyvyn varmistamiseksi erilaisilla kannustepalkkioilla.

Kertapalkkioita myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 320 henkilölle, vuodelle 2021 ulottuvia palkkiota on esitetty vuoden 2020 puolella vielä yli 350 hengelle. Osa palkkioista on suoraan henkilöille menevää rahallista palkitsemista, osa työyhteisöjen kannustamista kokonaisuutena.

Turun kaupungin tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa saavutettiin valtion pääosin 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukevilla toimilla. Valtionosuuksina saatiin 53,1 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloihin 22,3 miljoonaa euroa. Lisäksi suurin toimintatuloihin vaikuttava koronatuki oli joukkoliikenteeseen saatu valtionavustus, joka Turun osalta oli 4,6 miljoonaa euroa. Ilman valtion edellä mainittuja tukitoimia alijäämää olisi kertynyt lähes 70 miljoonaa euroa.

Vuosikate 64,9 miljoonaa euroa parani edelliseen vuoteen verrattuna 53,2 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistot ja arvonalentumiset, jotka olivat 56,7 miljoonaa euroa. Ilman valtion koronatukirahoitusta vuosikate olisi ollut 15,1 miljoonaa euroa negatiivinen ja muutos edelliseen vuoteen olisi ollut -26,8 miljoonaa euroa.

Toimintakate (nettokäyttömenot) oli -1 118,8 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenot kasvoivat edellisvuodesta 47,5 miljoonalla eurolla, 4,4 prosenttia.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 106,3 miljoonaa euroa, josta 75,4 miljoonaa euroa oli kuntien koronasta johtuvaa verorahoituksen tukea ja loppuosa kunnan tuloveron odotettua parempi 32,1 miljoonan euron kertymä.

Kaupungin investointimenot olivat 80,4 miljoonaa euroa ja luovutustulot 24,4 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna investoinnit vähenivät 40,5 miljoonalla eurolla ja luovutustulot 8,9 miljoonalla eurolla.

Investointimenot alittivat talousarvion 32,4 miljoonalla eurolla. Alitus johtui hankkeiden suunnitteluvaiheen viivästyksistä ja sen seurauksena investointihankkeiden ja tonttien luovutusten aloitusajankohdan lykkääntymisestä /siirtymisestä myöhemmäksi.

Toiminnan rahavirta (tulorahoitus) oli 48,1 miljoonaa euroa positiivinen. Hyvään toiminnan rahavirtaan vaikuttaa valtion kuntien verorahoitusta tukeneet toimenpiteet, jotka edelliseen vuoteen nähden nostivat vuosikatetta merkittävästi.

Tilikauden toiminnan ja investointien negatiivinen rahavirta 4,5 miljoonaa euroa toteutui 85,3 miljoonaa euroa edellisvuotta paremmin. Vuosien 2016–20 toiminnan ja investointien toteutunut rahavirran kertymä painui kuitenkin 104,5 miljoonaa euroa negatiiviseksi, kun se edellisvuonna oli vielä 31,0 miljoonaa euroa positiivinen. Kertymään ovat vaikuttaneet merkittävästi aikaisempina vuosina yhtiöittämisistä saadut luovutustulot.

Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 110 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 104,2 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin 34,5 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 712,8 miljoonaa euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen oli 28,8 miljoonaa euroa.

Turku-konsernin tilikauden ylijäämää kertyi 36,0 miljoonaa euroa. Myös konsernin tilikauden ylijäämään vaikutti valtion pääosin 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukevat toimet. Lisäksi suurimmat konsernin toimintatuloihin vaikuttaneet koronatuet olivat joukkoliikenteeseen saatu valtionavustus 4,6 miljoonaa euroa sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saama 14,9 miljoonan euron valtionavustus, josta Turun osuus konsernitilinpäätöksessä laskennallisesti on noin 4,5 miljoonaa euroa. Ilman edellä mainittuja valtion kertaluonteisia yhteensä noin 84,5 miljoonan euron tukitoimia konsernin alijäämä olisi ollut 48,5 miljoonaa euroa.

Konsernin lainakanta 1 437,1 miljoonaa euroa väheni 19,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Konsernin lainat asukasta kohden olivat 7 389 euroa. Lainat asukasta kohden vähenivät 161 euroa edellisvuodesta.

Turun kaupungin palveluksessa oli vuoden viimeisen päivän tilanteessa yhteensä 11 836 henkilöä, joista kokoaikaisia 10 010 henkeä ja osa-aikaisia 1 826 henkeä. Organisaatiomuutokset huomioituna koko henkilöstön työvoiman käyttö nousi 19,5 henkilötyövuodella (+0,19%) ja henkilöstökulut nousivat 11,9 miljoonaa euroa (+2,3%) edellisestä vuodesta.

Palkkamenojen kehitykseen vaikuttavat henkilötyövuosien nousun lisäksi kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt sopimuskorotukset. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuoden 2020 palkkoihin oli noin 0,76 prosenttia. Vaikutus henkilöstökuluihin oli noin neljä miljoonaa euroa ja palkkoihin noin kolme miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen kasvuun vaikutti lisäksi lomarahaleikkausten poistuminen, joka on vuonna 2020 korottanut maksettuja palkkoja 1,4 prosenttia (+7,3 miljoonaa euroa työnantajakuluineen).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Tapon yrityksestä epäiltyä miestä esitetään vangittavaksi – puukotti uhria useita kertoja Varissuolla

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut sunnuntaina Varissuolla tapahtuneen epäillyn väkivaltarikoksen tutkintaa. Poliisi esittää teosta epäiltyä parikymppistä miestä vangittavaksi tapon yrityksestä.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Albin Grankundin Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.