Kuntatalous

Paraisten kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on valmistunut ja toiminta on ollut talousarviossa hyväksyttyä parempaa.

Suomen talous on alkuvuonna kehittynyt odotuksia paremmin. Nousu on vielä heiveröisellä pohjalla, sillä kuluttajat ovat yhä ahtaalla ja investointien heikkous jatkuu. Korkojen laskun myötä ensi vuoden näkymä on onneksi jo selvästi parempi – talous kiihdyttää kahden prosentin kasvuun. Kuntien alijäämä kasvaa odotettua enemmän sekä kasvavien kulujen että korkealla pysyvien investointitarpeiden takia.

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista 40 prosenttia arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä huonoksi tai erittäin huonoksi. Vain neljä kuntaa kyselyyn vastanneista 210 kunnasta arvioi taloutensa tällä hetkellä erittäin hyväksi.

Kuntataloudessa on takana kolme vahvaa vuotta. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin kasvanut kuluneen vuoden aikana. Kuntien menot kasvavat hintojen noustessa ja lisäksi investointipaineet pysyvät mittavina. Kustannusten kehitykseen vaikuttaa etenkin kunta-alan ansiokehitys.

Hyvinvointialueille vuokralle siirtyneiden sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuus huolestuttaa osaa kunnista, selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä. Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä enää vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita. Osalle kunnista tulee haasteita tyhjenevistä sote-kiinteistöistä, ja taloudellinen vaikutus on kuntien käyttötalouteen suuri, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.

Kuntatalous on viime vuoden jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa, arvioi Kuntaliitto. Vanhan kuntatalouden viimeisenä vuonna investoinnit huomioiva rahoitusjäämä oli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ilman HKL:n yhtiöittämistä rahoitusjäämä olisi pudonnut vielä 500 miljoonaa euroa.