Kylvötyöt vasta alkutekijöissään

Kevättyöt ovat vasta alkamassa Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan alueella. Huhti- ja toukokuun vaihde on ollut viileä ja pellot ovat kuivuneet hitaasti. Lunta on edelleen pelloilla Keski-Suomesta Lappiin. Tällä hetkellä kevättöiden aloitus on noin viikon keskimääräisestä myöhässä.

Lietteen ja lannan levityksiin ei ole vielä kunnolla päästy, ja syyskasvien lannoitukset ovat myös vasta alkamassa. Ensimmäisiä kevätkylvöjä on tehty Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäisenä on kylvetty kevätvehnää, kauraa ja valkuaiskasveista härkäpapua ja hernettä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt pääsevät kunnolla vauhtiin toukokuun puolivälissä. Kasvukauden alkua varjostavat merkittävät talvituhot syyskylvöisillä kasveilla.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Routaa ei ole Etelä-Pohjanmaalta pohjoiseen, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Suomessa routaa on ollut paljon.

Syyskasveja talvi kuritti pahoin. Viime syksynä kylvettiin ennätysmäärä syysvehnää ja syysöljykasveja. Talvituhot ovat merkittäviä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja osin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Etelä-Pohjanmaalla syysviljat ovat menestyneet kohtalaisen hyvin ja talvituhot ovat 10–30 prosentin luokkaa, mutta eteläisessä Suomessa talvituhot syysvehnällä voivat olla 70–90 prosenttia ja rukiilla 50–80 prosenttia.

Syysöljykasvit ovat tuhoutuneet lähes täysin, 90–100-prosenttisesti Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tuhot ovat pienempiä. Yhteensä syyskasveja on tuhoutunut talvituhojen takia arviolta runsaan 90 000 hehtaarin alalta, kun kylvöala oli ennätykselliset lähes 145 000 hehtaaria. Syyskasvien tilalle tullaan kylvämään kevätviljoja ja kevätöljykasveja. Uusintakylvöt tietävät merkittävää kustannusten nousua näille tiloille, mitä ei olisi toivottu tähän hetkeen, kun kustannuspaineet ovat muutenkin poikkeuksellisen isot.

Kumina ja nurmet näyttävät selvinneen vähintään tyydyttävästi koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminalla tuhoja on ollut vain vähän. Nurmien lannoitukset ovat alussa useilla alueilla. Nurmen paikkauskylvöä tullaan suorittamaan jonkin verran Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt ovat käynnistymässä, ja Pohjanmaalla alkamassa lähipäivinä. Härkäpavun kylvöt ovat juuri alkaneet ja herneen kylvö käynnistyy lähipäivinä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kevätviljoista on kylvetty ensimmäisillä peltolohkoilla kevätvehnää ja kauraa. Kylvötöitä päästään aloittamaan laajemmin vasta viikon parin kuluttua.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa maaliskuun loppupuolella. Myös muualla Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla suurin osa varhaisperunoista on istutettu. Ensimmäiset perunat ovat jo taimettuneet, mutta kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kylmät yöt ovat koetellet kasvustoja, mutta hallasuojauksien avulla viljelmillä on silti vältytty suurilta tuhoilta. Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa.

Viljelysuunnitelmien perusteella vilja-alassa ei näytä olevan suuria muutoksia suuntaan eikä toiseen. Jos kevät jatkuu viileänä, joudutaan erityisesti vehnää korvaamaan ohralla ja aikaisemmilla lajikkeilla. Tänä vuonna erityisesti herneen viljelyssä on odotettavissa kasvua. Herne on kuitenkin tärkeää saada ajoissa kylvettyä, joten lähiviikkojen aikana nähdään, paljonko sitä saadaan kylvettyä.

Herneen ja härkäpavun etuna on se, että ne eivät tarvitse paljon lannoitetta, joten lannoituskustannuksissa saadaan toivottuja säästöjä. Valkuaisomavaraisuutemme kannalta herne ja härkäpapu ovat tärkeitä kasveja, jolla pystytään korvaamaan tuontivalkuaista. Lannoitteiden käyttöä tullaan yleisestikin vähentämään normaalista ja ottamaan lisäksi typensitojakasveja mukaan enenevässä määrin viljelykiertoihin. Jos tila on ehtinyt ostaa lannoitteet viime kesän tai syksyn aikana edullisempaan hintaan, tullaan näillä tiloilla panostamaan eniten lannoitukseen. Lisäksi nyt katsotaan tarkemmin, mihin kalliita panoksia tullaan käyttämään.

Lumisen talven jälkeen kasvukausi ja kasvu on lähtenyt käyntiin myös puutarhaviljelmillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa routa on jo pääosin sulanut, mutta sitä esiintyy vielä suuressa osassa maata ja sen sulamista vauhdittaisi monin paikoin vesisade. Tehoisa lämpösumma on lähtenyt kertymään hitaasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Monin paikoin, myös Ahvenanmaalla, on edelleen ollut usean asteen pakkasöitä, jotka hidastavat sekä kasvua että kevättöitä.

Tunneleihin on jo istutettu mansikkaa ja vadelmaa eteenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa, kasvihuoneissa vadelma jo kukkii. Suuri lumimäärä on hidastanut muovienlaittoa tunneleiden päälle Savossa ja Keski-Suomessa. Avomaan marjapelloilla työt ovat vasta käynnistymässä. Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Herukkapensaiden leikkaukset ovat edenneet hyvin. Länsi-Suomessa mansikka näyttää talvehtineen hyvin, mansikan kasvu on harsojen alla alkanut ja kasvustoja on jo harjattu. Koska Keski-Suomessa ja Savossa on paikoitellen tullut myöhäisiä lumisateita, on lumensulatustöitä tehty useampaankin kertaan. Keski- ja Itä-Suomen mansikkatiloilla ei olla päästy harjaamaan mansikkaa, minkä vuoksi mansikan talvivaurioita ei voida vielä arvioida.

Ensimmäisille varhaisvihannespelloilla on päästy huhtikuun puolen välin paikkeilla Etelä- ja Länsi-Suomessa ja huhtikuun lopulla ainakin Hämeessä, Savossa ja Keski-Suomessa. Varhaisvihanneksista hernettä, porkkanaa, kaalia, salaattia sekä sipulia on istutettu sekä tunneleihin että avomaalle harsojen alle. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Ahvenanmaan hedelmäviljelmillä omenat kehittyvät suurin piirtein samalla aikataululla kuin viime vuonna. Omenapuiden silmut ovat avautumassa, päärynöiden kehitys on hiukan pidemmällä. Omenaruven itiöt eivät vielä ole lähteneet liikkeelle, koska sää on vielä kylmää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.