Uutiset - Aamuset

Kevättyöt ovat noin 5–10 päivää edellä tavallisesta, vaikka kylmät yöt ja viileä sää ovat hidastaneet kasvukauden etenemistä.

Luonnonvarakeskuksen päivittämän ennusteen perusteella suomalaisen maatalouden kannattavuus jäi heikoksi myös viime vuonna. Päivitetyn ennusteen mukaan vuodet 2023–25 ovat kannattavuudeltaan koko 2000-luvun heikoimmat. Maatilayritykset tuottivat viime vuonna keskimäärin vain 25 prosenttia tavoitteena olleesta yrittäjätulosta. Parhaiten tuotantosuunnista menestyivät maidon- ja naudanlihantuotanto sekä puutarhatalous.

Valtioneuvosto päätti maatalouden perustulotuen, uudelleenjakotulotuen ja nuorten viljelijöiden tulotuen sekä tärkkelysperunapalkkion ja erikoiskasvipalkkion tarkistetut tukitasot hakuvuodelle 2025. Ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteen säilyttämisaika lyhenee. Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, jolloin näistä tuista maksetaan noin 95 prosenttia. Loppuerä tuista maksetaan ensi kesäkuun loppuun mennessä.

Tilastokeskuksen mukaan maatalouden yrittäjätulo oli vuonna 2024 yhteensä 1 137 miljoonaa euroa, mikä on 5,3 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Maataloustoimialan tuotoksen arvo pysyi lähes edellisvuoden tasolla tuottajahintojen laskusta huolimatta. Tuotantopanosten hinnat laskivat keskimäärin noin viisi prosenttia, minkä seurauksena välituotekäytön arvo jäi lähes neljä prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.

Saaristomeren valuma-alueella käynnistyy maatalouden vesiensuojelun kokeilu, jossa viljelijöitä kannustetaan peltojen fosforitason alentamiseen tulosperusteisen tuen avulla.

Maatalouden kannattavuus paranee edellisvuoteen verrattuna, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste. Vuonna 2025 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo on ennusteen mukaan 37 400 euroa.

Syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan jopa 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia.

Vehnä- ja nurmisadon määrä sekä ilokaasupäästöjen määrä (N2O-N kg / tonni satoa) tuotettua satokiloa kohden vuosien 2023–2024keskiarvona.

Syysvehnän viljelyala on vuodesta 2016 lähes kolminkertaistunut.

Pääsiäisen runsaat sateet ja sen jälkeen viilentynyt sää keskeyttivät ennätysaikaisin käynnistyneet kevättyöt. Sateet olivat kuitenkin tarpeen, sillä paikoin pellot ehtivät kuivua liikaa.

Viidennes kunkin tuotantosuunnan suurimmista tiloista tuottaa tyypillisesti hieman yli puolet kokonaistuotoksesta.

Peltotukien ehtoihin on tulossa useita muutoksia vuonna 2025. Muutoksia on luvassa sekä kaikkia maatiloja koskeviin perusvaatimuksiin että tukien ehtoihin. Ensi vuodesta alkaen viljelijä voi valita, täyttääkö maaperän hyvän rakenteen tavoitteen viljelykierron vai viljelyn monipuolistamisen avulla.

15 prosenttia Suomen uusista viljelijöistä on Varsinais-Suomessa.

Rakennekalkin ja ravinnekuidun vaikutuksia ravinnekuormaan on tutkittu yli sadan hehtaarin valuma-alueilla. Tutkimuksia jatketaan Liedossa, jossa ravinnekuitua kuormattiin levitysajoneuvoon Liedossa elokuussa.

Ympäri Suomen maatiloilla rakennetaan ja remontoidaan jatkuvalla syötöllä kiinteistöjä.

Varsinais-Suomen maaseudulle kaivataan uusia yhteisiä ojitusinvestointeja.