Kevätkylvöt ovat edenneet viimeisen kahden viikon aikana hitaasti koko maassa. Pisimmällä ollaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Monin paikoin Itä-Suomea ollaan vasta alussa ja Keski-Suomessa kylvöjä ei ole päästy kunnolla aloittamaan.

Varsinais-Suomessa kylvötöissä päästiin vauhtiin äitienpäivän jälkeen ja myös Etelä-Suomessa kylvöt ovat hyvässä vauhdissa. Tästä huolimatta osalla alueista, erityisesti Kymenlaaksossa pellot ovat kuivuneet huonosti kylvökuntoon, mikä on hidastanut kylvöjen etenemistä.

Kevättyöt ovat viikosta kymmeneen päivään myöhässä keskimääräisestä aikataulusta. Lisäksi sateet ja kevään kylmyys haittaavat kevään etenemistä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan alueella kylvöistä on tehty noin 40 prosenttia. Varsinais-Suomessa kylvöistä on tehty noin puolet, mutta alueelliset erot ovat valtavia. Osassa Varsinais-Suomea ei ole päästy kunnolla alkuun.

Pohjois-Suomessa kylvöt ovat myös vasta alussa. Kainuussa ja Lapissa kevättyöt eivät ole vielä alkaneet. Pääosa herneestä ja härkäpavusta on kylvetty. Lisäksi myöhäisen kasvuajan viljalajikkeet on pääosin kylvetty. Ensimmäiset kevätkylvöt ovat tulleet oraalle, mutta viileässä säässä orastuminen on ollut hidasta. Paksun roudan vuoksi Varsinais- ja Etelä-Suomessa savimaat ovat muokkautuneet tänä keväänä hyvin.

Jos sateet jatkuvat tällä viikolla, voidaan viljelysuunnitelmia joutua muuttamaan aikaisemman kasvuajan kasveihin ja lajikkeisiin. Jos kylvöt myöhästyvät, kasvilajikkeissa vehnä ja valkuaiskasvit vaihtuvat kauraan ja ohraan, mutta myös rypsi on hyvä vaihtoehto viljelykiertoon.

Toukokuussa on saatu sateita, mikä on hyvä asia syyskasvien ja nurmien kasvulle. Lisäksi jo kylvetyt kasvit saavat tärkeää kosteutta kasvua vauhdittamaan. Kylvöjen kannalta paikoin saadut suuret sadekuurot ovat katkaisseet kylvötyöt jopa useiksi päiviksi.

Syyskasvit voivat hyvin Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-, ja Etelä-Suomessa tuhoutuneita syyskasvustoja on jouduttu kylvämään uudelleen. Syysvehnää on vaihdettu kevätvehnään ja muihin viljoihin. Syysöljykasvien tilalle on kylvetty viljaa tai kevätöljykasveja. Etelä- ja Varsinais-Suomessa osaa syyskasveista vielä odotellaan lähtemään kasvuun siinä toivossa, ettei tarvitsisi ryhtyä uudelleen kylvöihin.

Nurmet ovat selvinneet talvesta kohtalaisen hyvin koko maassa. Nurmien lannoituksia on tehty eniten Länsi-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella. Samoin täydennyskylvöjä on tehty. Tämänkin vuoden vitsaus ovat hanhet, jotka ovat tehneet tuhoja nurmille erityisesti Etelä-Karjalan alueella.

Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin päätökseen koko maassa. Perunan kasvu on viileydestä johtuen ollut kuitenkin hidasta, mikä todennäköisesti myöhästyttää uuden sadon tuloa kauppoihin. Kesäperunan istutukset ovat vasta alussa ja suotuisimmilla alueilla noin puolet kesäperunasta on saatu istutettua. Varastoperunan istutukset odottavat maan lämpenemistä.

Viileydestä johtuen rikkakasvitilanne pelloilla on vielä rauhallinen. Jos sää lämpiää, rikkakasvit lähtevät kovaan kasvuun. Erityisesti syysviljapelloilla kannattaa seurata rikkakasvitilannetta ja torjua oikeaan aikaan. Syysöljykasveilla ensimmäiset kasvustot tulevat kukintavaiheeseen tämän viikon aikana, ja myös ensimmäiset tuholaiset on havaittu kehittyvissä nupuissa.

Vaikka Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo parin viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista, on kasvukausi suuressa osassa maata myöhässä viileiden säiden takia. Osa pelloista ei ole vielä kuivunut viljeltävään kuntoon ja viljelysuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Puutarhatiloilla on jonkin verran pulaa työntekijöistä, koska osa ukrainalaisista on jäänyt tulematta.

Mansikka kukkii jo lämmittämättömissä tunneleissa Etelä-, Länsi- ja jopa Keski-Suomessa. Mansikalla ei ole avomaalla havaittu isommin määrin talvituhoja paitsi Itä-Suomessa, jossa esiintyy runsaasti myyrätuhoja. Vadelman ja herukoiden kasvu on lähtenyt käyntiin. Vadelma on jo useamman viikon kukkinut tunneleissa ja on jo osittain muodostanut raakileita. Mansikkaa ja myös vadelmaa saadaankin myös tänä vuonna tarjolle lakkiaisviikonlopuksi. Ensimmäiset omenan lehdet ovat puhkeamassa Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, ja kukinnan odotellaan alkavan lähipäivinä.

Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun melkein tavanomaisessa aikataulussa, mutta kevään viileä sää on jarruttanut kasvua. Ahvenanmaalla sipulin kylvö ja istutus aloitettiin huhtikuun lopulla. Tällä hetkellä suurin osa sipulista on kylvetty, mutta viileä sää hidasti kasvuun lähtöä. Länsi- ja Etelä-Suomessa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut hidasta kylmän sään takia. Myös Keski-Suomessa on jo istutettu vihannesten taimia. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Raparperin ja nippusipulin sadonkorjuu on alkanut, ja parsan sadonkorjuu on alkamassa etelässä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)