Kevättyöt etenevät, mutta hitaasti

Kevätkylvöt ovat edenneet viimeisen kahden viikon aikana hitaasti koko maassa. Pisimmällä ollaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Monin paikoin Itä-Suomea ollaan vasta alussa ja Keski-Suomessa kylvöjä ei ole päästy kunnolla aloittamaan.

Varsinais-Suomessa kylvötöissä päästiin vauhtiin äitienpäivän jälkeen ja myös Etelä-Suomessa kylvöt ovat hyvässä vauhdissa. Tästä huolimatta osalla alueista, erityisesti Kymenlaaksossa pellot ovat kuivuneet huonosti kylvökuntoon, mikä on hidastanut kylvöjen etenemistä.

Kevättyöt ovat viikosta kymmeneen päivään myöhässä keskimääräisestä aikataulusta. Lisäksi sateet ja kevään kylmyys haittaavat kevään etenemistä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan alueella kylvöistä on tehty noin 40 prosenttia. Varsinais-Suomessa kylvöistä on tehty noin puolet, mutta alueelliset erot ovat valtavia. Osassa Varsinais-Suomea ei ole päästy kunnolla alkuun.

Pohjois-Suomessa kylvöt ovat myös vasta alussa. Kainuussa ja Lapissa kevättyöt eivät ole vielä alkaneet. Pääosa herneestä ja härkäpavusta on kylvetty. Lisäksi myöhäisen kasvuajan viljalajikkeet on pääosin kylvetty. Ensimmäiset kevätkylvöt ovat tulleet oraalle, mutta viileässä säässä orastuminen on ollut hidasta. Paksun roudan vuoksi Varsinais- ja Etelä-Suomessa savimaat ovat muokkautuneet tänä keväänä hyvin.

Jos sateet jatkuvat tällä viikolla, voidaan viljelysuunnitelmia joutua muuttamaan aikaisemman kasvuajan kasveihin ja lajikkeisiin. Jos kylvöt myöhästyvät, kasvilajikkeissa vehnä ja valkuaiskasvit vaihtuvat kauraan ja ohraan, mutta myös rypsi on hyvä vaihtoehto viljelykiertoon.

Toukokuussa on saatu sateita, mikä on hyvä asia syyskasvien ja nurmien kasvulle. Lisäksi jo kylvetyt kasvit saavat tärkeää kosteutta kasvua vauhdittamaan. Kylvöjen kannalta paikoin saadut suuret sadekuurot ovat katkaisseet kylvötyöt jopa useiksi päiviksi.

Syyskasvit voivat hyvin Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-, ja Etelä-Suomessa tuhoutuneita syyskasvustoja on jouduttu kylvämään uudelleen. Syysvehnää on vaihdettu kevätvehnään ja muihin viljoihin. Syysöljykasvien tilalle on kylvetty viljaa tai kevätöljykasveja. Etelä- ja Varsinais-Suomessa osaa syyskasveista vielä odotellaan lähtemään kasvuun siinä toivossa, ettei tarvitsisi ryhtyä uudelleen kylvöihin.

Nurmet ovat selvinneet talvesta kohtalaisen hyvin koko maassa. Nurmien lannoituksia on tehty eniten Länsi-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella. Samoin täydennyskylvöjä on tehty. Tämänkin vuoden vitsaus ovat hanhet, jotka ovat tehneet tuhoja nurmille erityisesti Etelä-Karjalan alueella.

Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin päätökseen koko maassa. Perunan kasvu on viileydestä johtuen ollut kuitenkin hidasta, mikä todennäköisesti myöhästyttää uuden sadon tuloa kauppoihin. Kesäperunan istutukset ovat vasta alussa ja suotuisimmilla alueilla noin puolet kesäperunasta on saatu istutettua. Varastoperunan istutukset odottavat maan lämpenemistä.

Viileydestä johtuen rikkakasvitilanne pelloilla on vielä rauhallinen. Jos sää lämpiää, rikkakasvit lähtevät kovaan kasvuun. Erityisesti syysviljapelloilla kannattaa seurata rikkakasvitilannetta ja torjua oikeaan aikaan. Syysöljykasveilla ensimmäiset kasvustot tulevat kukintavaiheeseen tämän viikon aikana, ja myös ensimmäiset tuholaiset on havaittu kehittyvissä nupuissa.

Vaikka Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo parin viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista, on kasvukausi suuressa osassa maata myöhässä viileiden säiden takia. Osa pelloista ei ole vielä kuivunut viljeltävään kuntoon ja viljelysuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Puutarhatiloilla on jonkin verran pulaa työntekijöistä, koska osa ukrainalaisista on jäänyt tulematta.

Mansikka kukkii jo lämmittämättömissä tunneleissa Etelä-, Länsi- ja jopa Keski-Suomessa. Mansikalla ei ole avomaalla havaittu isommin määrin talvituhoja paitsi Itä-Suomessa, jossa esiintyy runsaasti myyrätuhoja. Vadelman ja herukoiden kasvu on lähtenyt käyntiin. Vadelma on jo useamman viikon kukkinut tunneleissa ja on jo osittain muodostanut raakileita. Mansikkaa ja myös vadelmaa saadaankin myös tänä vuonna tarjolle lakkiaisviikonlopuksi. Ensimmäiset omenan lehdet ovat puhkeamassa Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, ja kukinnan odotellaan alkavan lähipäivinä.

Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun melkein tavanomaisessa aikataulussa, mutta kevään viileä sää on jarruttanut kasvua. Ahvenanmaalla sipulin kylvö ja istutus aloitettiin huhtikuun lopulla. Tällä hetkellä suurin osa sipulista on kylvetty, mutta viileä sää hidasti kasvuun lähtöä. Länsi- ja Etelä-Suomessa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut hidasta kylmän sään takia. Myös Keski-Suomessa on jo istutettu vihannesten taimia. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Raparperin ja nippusipulin sadonkorjuu on alkanut, ja parsan sadonkorjuu on alkamassa etelässä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.